Opas minisite block

Kohderyhmät

Kohderyhmät

Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat potentiaaliset jäsenet (opiskelijat, pelkät työttömyyskassan jäsenet ja järjestäytymättömät), työnantaja, toimittajat, poliitikot ja virkamiehet sekä muut ammattijärjestöt. Muitakin kohderyhmiä voi ajoittain olla.

Potentiaaliset jäsenet yhdistys tavoittaa erityisesti verkkosivujen ja Facebookin avulla. Heidät kannattaa ottaa huomioon sisältöä rakentaessa! Mieti erityisesti millaisilla hakusanoilla yhdistyksesi tiedot nousevat esiin hakukoneissa. Työssä olevan potentiaalisen jäsenen tavoittaa helpoiten luottamusmies, jonka kannattaa käydä esittäytymässä ja kertomassa yhdistyksestä varsinkin uusille työntekijöille ja harjoittelijoille. Opiskelijat yhdistys tavoittaa sosiaalisessa mediassa ja tietenkin  oppilaitoksissa.

Työnantajaan vaikuttavat yhdistyksen jäsenet suoraan muun muassa palkkaneuvotteluissa ja kehittämispalavereissa. Viestintä työnantajalle on tärkeää, varsinkin jos yhdistys toimii vain yhdellä työpaikalla. Erityinen asema työnantajasuhteessa on luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla, mutta kannattaa miettiä myös, mikä on hallituksen ja hallituksen jäsenten rooli. Tästä aiheesta lisää kohdassa Henkilöstön edustajan tukeminen (**/linkki/**).

Toimittajien kautta tavoitat suuren yleisön. Hyvät suhteet lehtien toimituksiin ja yksittäisiin toimittajiin auttavat viestin leviämisessä. Etenkin yllättävissä ja äkillisissä, esimerkiksi työtaisteluihin liittyvissä tilanteissa, hyvät mediasuhteet ovat viestintävastaavalle ja puheenjohtajalle kullan arvoiset. Esittäytykää valintanne jälkeen toimittajille ja antakaa yhteystiedot. Silloin yhteydenottaminen on helpompaa.

Paikalliset poliitikot ja virkamiehet sekä kansanedustajat voivat vaikuttaa yhdistyksen edunvalvonnan asioihin. Selvitä, ketkä ovat asiasi kannalta olennaisimmat poliitikot ja ota heihin yhteyttä. Yhteydenpidon lisäksi yhdistyksesi vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon myös tekemällä aloitteita ja osallistumalla erilaisiin kansalaisten kuulemistilaisuuksiin. Julkisessa päätöksenteossa konkretisoituu yhdistyksen ja puolueen ero: yhdistykset käyttävät vaikutusvaltaa saadakseen vallankäyttäjät tekemään jotakin, puolueet käyttävät suoraa valtaa.