Varainhankinta

Varainhankinta

Yhdistys saa yleensä suuren osan rahoituksestaan jäsenmaksuista. Niiden lisäksi yhdistys voi hankkia rahoitusta. Yleisiä varainhankitakeinoja ovat arpajaiset, myyjäiset, tapahtumat ja tuotemyynti. Näitä kaikkia säätelee laki.

Myös yhdistyslaki säätelee yhdistyksen varainhankintaa. Yhdistyslain mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

Jäsenmaksut

Useimmiten ammattiliitto huolehtii yhdistysten jäsenmaksujen perimisestä ja tilittää yhdistyksille niiden osuuden jäsenmaksusta vuosittain. Talousvastaavana sinun on tärkeä tietää kuinka paljon jäsenmaksuja on tulossa ja milloin ne tulevat. Tarvitset tietoa jäsenmaksuista talousarvion tekemiseen. Varmista siis jäsenvastaavalta tai liitostasi, että yhdistyksesi jäsenluettelo on ajan tasalla.

Arpajaiset

Arpajaisissa merkittävää on sekä arpojen määrä että palkintojen arvo. Yhdistyksesi voi järjestää arpajaiset ilman viranomaisten lupaa, jos arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 2 000 euroa ja arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Yhdistyksen juhlissa ja tilaisuuksissa järjestämät arpajaiset eivät siis ole luvanvaraisia eivätkä myöskään kuulu arpajaisveron piirin. Muunlaiset arpajaiset tarvitsevat luvan.

Myyntituotot

Tapahtumissa tuottoja voi syntyä mm. vapaaehtoisia osallistumis- ja kahvimaksuja keräämällä tai vaikkapa kirpputoripöytiä vuokraamalla. Jos nämä tulot ovat satunnaisia ja pieniä, niistä ei tarvitse maksaa veroja.

Jäsenille tapahtuva tuotemyynti on hyvä tapa saada lisätuottoja, mutta yhdistys ei voi kilpailla veroja maksavan toimijan kanssa. Haalarimyynti opiskelijatoiminnassa on sallittua, mutta kirjakaupasta oppilaitoksessa tai työpaikalla maksetaan arvonlisäveroa, mikäli myynti ylittää vuositasolla 8 500 euroa.

Sijoittaminen

Mikäli yhdistykselläsi on varoja sijoitettavanaan, tarkista ensin yhdistyksen taloussäännöistä, mihin kohteeseen varat on sallittua sijoittaa. Sinun vastuusi talousvastaavana on huolehtia siitä, että yhdistyksen varoja sijoitetaan vastuullisesti ja kohtuullisen tuottavasti. Vältä siis sijoittamista mihinkään, jota et ymmärrä. Kannattaa sijoittaa mieluummin matalariskiseen ja eettisesti kestävää kehitystä tukevaan kohteeseen ja hajauttaa sijoitukset eri rahoituslaitoksiin. Kotimaiset pankkitalletukset ja kuntaobligaatiot ovat melko matalariskisiä sijoituskohteita.

Muista kuitenkin, että yhdistyksesi on olemassa jäseniä palvellakseen ja käytät jäsenten rahoja. Jos varjoa jää toiminnasta säästöön, esitä hallitukselle, että yhdistys panostaa jäseniin. Voitte järjestää enemmän erilaisia koulutus-, vapaa-ajan tai muita tilaisuuksia, joissa jäsenet voivat kouluttautua, verkostoitua ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnettaan.

Avustukset ja rahoitukset

Taloussääntö voi kertoa, mistä ja milloin yhdistyksesi voi hakea avustuksia toimintaansa. Aina näin ei ole, vaan avustuksia haetaan sen mukaan, mitä toimijat huomaavat olevan tarjolla. Tässä on riski toiminnan muuttumisesta poukkoilevaksi.

Taloudenhoitajana sinun ei tarvitse yksi huolehtia avustusten hakemisesta, mutta sinun tulee tuntea erilaisten avustusten ja rahoitusten käsittely kirjanpidossa. Kun yhdistyksesi saa avustuksia, niin sinun pitää tietää, mille tilille pankkitilille napsahtanut summa tulona kirjataan. Yleensä avustuksille on oma tilinsä. Tiliöintitilit ovat joko kertaluonteisia eli rahaa tulee vain kerran tai sitten avustuksia voi tulla vuosittain yksi tai useita.

Lakkoavustukset ovat lakkotilanteessa liitolta saatavia avustuksia yhdistyksen toimintaan.

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.