Työpaikan toimintatavat

Työpaikan toimintatavat

Työpaikoilla sovitaan työnteon käytännöistä ja kaikkia koskevista säännöistä, kuten tavoista kirjata ylityöt tai siitä, kuinka toimitaan ongelmatilanteissa. Kirjattujen sääntöjen avulla huolehditaan siitä, että työpaikan säännöt ovat samat kaikille.

Lisäksi työpaikoilla noudatetaan myös kirjaamattomia toimintatapoja, jotka ohjaavat havaitsemista, ajattelua, muistamista, ongelmanratkaisua, käyttäytymistä ja tuntemustapoja. Toimintatavat ja käytännöt synnyttävät työpaikkakulttuurin. Työpaikkakulttuuri ohjaa myös määräaikaisen työntekijän suoriutumista työssään, se on jokaisella työpaikalla omanlaisensa ja se muuttuu hitaasti. Määräaikainen työntekijä voi tehdä näkyväksi työpaikkakulttuurin epäkohtia, jos niitä halutaan löytää.

Työtä tukeva työpaikkakulttuuri perustuu sille, että työpaikan tehtävä ja tavoitteet ovat selvät, niitä säännöllisesti päivitetään, työhön liittyvistä asioista keskustellaan avoimesti, työprosessit ovat kunnossa eikä turhia häiriöitä työssä ole. Häiriöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi yhteen sopimattomat tietokoneohjelmat. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus suoriutua tehtävistään ja opiskella työssä tarvittavia uusia taitoja työaikana. Tämä koskee myös määräaikaisia työntekijöitä.

Asiallisesti työssä

Määräaikaista työntekijää on helppo syrjiä ja häneen kohdistuva syrjintä on helppo ohittaa: määräaikainenhan on lähdössä pois. Määräaikaisen syrjintä kuitenkin jättää jälkensä sekä määräaikaiseen työntekijään että työyhteisöön ja etenkin esimieheen ja henkilöstön edustajiin. Siksi kaikkien osapuolten on hyvä opetella tunnistamaan syrjiminen.

Syrjintää ja epäasiallista kohtelua ovat sosiaalinen eristäminen, sanattomat loukkaamiset (ilmeet, katseet, puhumattomuus, tönimiset tai muut fyysiset loukkaamiset), sanalliset loukkaamiset (juoruilu, pilkkaaminen, aseman tai maineen loukkaaminen, huutaminen, uhkailu). Myös häiritsevät ja loukkaavat tekstiviestit ja nettikiusaaminen ovat epäasiallista käytöstä, samoin työn vaikeuttaminen ja sukupuolinen ahdistelu tai häirintä. Työntekoa voivat vaikeuttaa sekä esimies että työtoverit. Esimies voi antaa työntekijän osaamiseen nähden sopimattomia tehtäviä ja työntekijät hankaloittaa yhteisten työkoneiden tai aineistojen käyttöä.

Jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua tai kuormittamista, asiasta tulee tehdä kirjallinen ilmoitus työnantajalle. Ilmoituksen saatuaan työnantaja on velvollinen toimimaan asiassa niin, että terveyttä vaarantavat asiat korjataan tai poistetaan. Vastuu asiallisesta kohtelusta työpaikalla on esimiehellä ja linjajohdolla. Työsuojeluvaltuutettu selvittää tilanteen pyydettäessä, mikäli (määräaikainen) työntekijä kokee epäasiallista kohtelua. Myös luottamusmieheltä tai luottamusvaltuutetulta voi pyytää apua.

Epäasiallista kohtelua osakseen saavan täytyy ensin kertoa kiusaavalle osapuolelle, että ei hyväksy tämän toimintaa sekä kertoa kiusaamisesta esimiehelle. Esimiehen tehtävä on puuttua tilanteeseen. Jos tilanne ei ratkea, kiusattu kertoo työsuojeluvaltuutetulle, joka osallistuu kiusaamistilanteen selvittelyyn työntekijän pyynnöstä. He sopivat yhdessä toimintatavoista ja tavoitteista. Tilanteen ratkaisemiseksi voidaan pitää sovittelutilaisuus esimiehen, kiusaajan ja kiusatun kesken. Työsuojeluvaltuutettu osallistuu sovittuihin tilaisuuksiin sekä etsii ratkaisuja ongelmiin. Neuvoa ja tukea saa esimieheltä, työsuojelupäälliköltä ja työterveyshuollosta.

Jos ratkaisua ei löydy, työsuojeluvaltuutettu voi ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin tai ammattiliiton asiantuntijaan. Työsuojelupiiri neuvoo ja ohjeistaa työnantajaa tarvittaessa ja voi tehdä tarkastuksen työpaikalle. Jos työnantaja ei puutu epäasialliseen käytökseen, asia voidaan viedä poliisitutkintaan.

Ristiriitojen syntyä ehkäisee parhaiten se, että työntekijöiden toimenkuvat, työtehtävät ja vastuualueet on selkeästi määritelty, työn tekemisen käytännöt yhdessä käsitelty ja perehdyttäminen tehdään sovitulla tavalla huolellisesti. Työpaikan avoin ja tasa-arvoinen ilmapiiri on tehokasta ristiriitojen ennaltaehkäisyä.

Oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukainen esimies kohtelee kaikkia samalla tavalla samassa tilanteessa. Huolehdi siis siitä, että palkkiot ja rangaistukset ovat samanlaiset samassa tilanteessa oleville. Esimiehenä varmista, että päätöksenteon ja kohtelun menettelytavat ovat avoimet ja perustellut ja että ne ovat kaikkien osapuolten tiedossa. Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi päätöksenteossa. Nämä käytännöt koskevat myös määräaikaisia työsuhteita. Myös tiedonsaamisella ja jakamiselle on merkitystä oikeudenmukaisuuden kokemuksen kannalta.

Pitämällä huolta työyhteisön oikeudenmukaisuudesta luot esimiehenä hyvää työilmapiiriä ja edistät työn tuottavuutta ja annat tilaa luovuudelle. Oikeudenmukaisuutesi vahvistaa identiteettiä, itsetuntoa, yhteenkuuluvuutta, hallinnan tunnetta, työtyytyväisyyttä ja vähentää sairastavuutta.
Esimiesten vuorovaikutus ja yhteistyötaidot ovat tärkeitä myös organisaation päätöksenteon kannalta. Jos päätöksenteko koetaan oikeudenmukaiseksi, eivät sairauspoissaolot lisäänny, vaikka ikäviä muutoksia tuleekin.

Hyvä työilmapiiri

Hyvän työilmapiirin perusta on, että kaikkien – myös määräaikaisten työntekijöiden – työtehtävät on selkeästi määritelty ja niiden merkitys koko työyhteisön kannalta tiedetään. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuuksia suunnitella oma työnsä ja välttää toistuvia keskeytyksiä ja kiireellisyysjärjestysten muutoksia. Terve työyhteisö noudattaa sovittuja työaikoja ja antaa kaikille tasapuolisesti mahdollisuuden kieltäytyä uusista tehtävistä, mikäli työaika ei riitä niiden suorittamiseen olemassa olevien ohella. Työpaikoilla tulee valvoa työajan käyttöä ja pysyä sovitussa: vältetään työajan lisäämistä tekemällä ilmaiseksi rästiin jääneitä töitä kotona ja vapaa-ajalla. Tuntikirjanpito työajan käytöstä on kätevä apuväline. Hyvä työilmapiiri ja työn sopiva mitoitus auttavat kaikkia jaksamaan.

Työpaikan vastakkainasetteluja ehkäistään ja työyhteisötaitoja kehitetään työpaikoilla yhdessä ja kaikki työyhteisön jäsenet ovat osaltaan vastuussa työilmapiiristä. Omasta työstä huolehtiminen ja toisten työn huomiointi sekä kohteliaisuus, kiinnostuneisuus, tasapuolisuus, sovitut palautekäytännöt ja avoimuus ovat hyvän työilmapiirin perusta.

Työpaikalla koko työyhteisön on hyvä ennakoida toinen toistensa työrytmejä ja aikatauluja. Jos kukaan ei jätä omaa työtään viime tinkaan tai vaadi työtovereilta apua tällä sekunnilla, turha kiireen tuntu vähenee. Ennakointi auttaa sietämään ja hoitamaan hallitusti myös yllättävien tilanteiden tai teknisten ongelmien aiheuttamaa lisätyötä. Jää aikaa toimia, vaikka tulostimella on jonoa, kopiokoneen väriaine on loppunut, esimies kokouksessa tai palvelin kaatunut. Ennakointia auttaa, jos vakituisen henkilöstön ja tilapäisen työntekijän työtehtävät eivät ole liian tiukasti sidoksissa toisiinsa. Myös aito moninaisuuden arvostus auttaa ennakoinnissa. Tähän pääsemiseksi työyhteisössä keskustellaan avoimesti ja hyväksytään se, että olemme vain jossain määrin samanlaisia, mutta työyhteisönä meitä rikastuttavat juuri erilaisuudet ja henkilöiden liikkuvuus.

Työpaikan vastakkainasetteluja voidaan ehkäistä puhumalla työpaikoilla rahasta eli palkasta ja työn ehdoista, vaikka suomalaisilla työpaikoilla tähän ei ole totuttu. Kaikkien kannalta on hyvä, mikäli työpaikan palkkausjärjestelmä ja palkitsemisen perusteet käsitellään yhteisissä keskusteluissa. Jos yhden palkka samasta työstä on tuntuvasti parempi kuin muiden, tilanne tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja aiheuttaa kateutta ja syö työmoraalia. Työmoraalin heikkeneminen huonontaa työyhteisön työilmapiiriä ja laskee tuottavuutta.

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.