Työlait ja sopimukset

Työlait ja sopimukset

Valtakunnallisesti työn tekoa ohjataan työlainsäädännöllä ja työ- ja virkaehtosopimuksilla. Laki säätelee mm. työaikaa ja sekä työntekijän että työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Työnantajan direktio-oikeudeksi sanotaan työlain työnantajalle takaamaa oikeutta johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä työntekijöille: ellei muuta ole työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovittu, työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena, sovittua korvausta vastaan (Työsopimuslaki 3:1§).

Työnantajan direktio-oikeuden puitteissa annettujen määräysten tulee olla asiallisia, johdonmukaisia, objektiivisesti arvioiden kohtuullisia, ja niiden tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantajan täytyy huomioida kunkin työntekijän fyysiset ja ammatilliset edellytykset suoriutua annettavasta työtehtävästä käyttäessään työnjohto-oikeuttaan. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työstä, jota hän pitää vaarallisena omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.

Työhön tulon polku

  1. Mieti, mitä osaamista myyt ja kenelle.
  2. Laadi ansioluettelo.
  3. Hae työtä aktiivisesti.
  4. Tee työsopimus kirjallisena. Pyydä kirjaamaan siihen työtehtävät ja/tai vastuualueet.
  5. Sovi määräaikaiseen työsopimukseen irtisanoutumisaika.
  6. Selvitä, mikä on ammattiliittosi ja onko työpaikallasi luottamusmies. Jos et ole ammattiliiton jäsen, selvitä, mihin liittoon sinun kannattaa liittyä.
  7. Selvitä, kuka on työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu.
  8. Ota selvää alan työ- tai virkaehtosopimuksesta tai paikallisesta sopimuksesta.
  9. Varmista, että määräaikaisuudelle on perusteltu syy ja määräaikaisuuden kesto selvillä.
  10. Koeaikaa ei ole, ellei siitä ole sovittu työsuhteen alkaessa. Jos koeajasta on sovittu, se tulee kirjata työsopimukseen tai työnantajan työsuhteen ehdoista antamaan kirjalliseen selvitykseen.
  11. Varmista, että palkkasi on vähintään työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen.
  12. Varmista, että saat ylitöistä erillisen ja asianmukaisen korvauksen. Työntekijän ei ole pakko suostua ylitöihin.
  13. Viikonlopputöistä on oikeus saada erilliskorvauksia.
  14. Tarkista, että ansaitset lomaa vähintään vuosilomalain mukaan ja lomarahaa työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan.
  15. Muista, että perhevapaaoikeudet kuuluvat sekä äidille että isälle eikä niiden käyttämistä saa rajoittaa.
  16. Tutustu työpaikan työterveyshuoltosopimukseen.
  17. Tutustu työnantajan henkilöstöpoliittisiin asiakirjoihin. Näitä ovat mm. henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, vakuutukset, tasa-arvosuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, työpaikan vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin liittyvä asiakirja, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma, sisäisen tiedottamisen periaatteet, perehdyttämissuunnitelma ja aloitesääntö.

Palkka

Työstä maksetaan palkkaa, josta sovitaan työ- tai virkasuhteen alussa. Palkka ei saa olla pienempi kuin alan työ- tai virkaehtosopimuksessa on määritelty, mutta se voi olla suurempi. Palkka voi olla aikapalkkaa eli tunti- tai kuukausipalkka. Palkka voi myös perustua joko kokonaan tai osittain työn suoritukseen ja tulokseen. Palkka ja sen määräytyminen sekä palkanmaksukausi ja -päivämäärä on syytä kirjata työsopimukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan maksetuista henkilökohtaisista lisistä joiden määräytymisestä voi olla määräyksiä myös sovellettavassa palkkausjärjestelmässä Palkkaa korotetaan työehtosopimusten mukaan, mutta työnantaja voi korottaa työntekijän palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu.

Määräaikaisuus voi olla peruste vaatia korkeampaa palkkaa kuin muulla työyhteisöllä, koska työnantaja siirtää riskin töiden päättymisestä työntekijälle. Palkkaa voidaan alentaa vain työntekijän suostumuksella, ei kuitenkaan alle työehtosopimuksen minimin. Jos alalla ei ole työehtosopimusta eikä palkkaa ole sovittu, on työntekijälle maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka työstä, jota hän on tehnyt.
Puhu palkastasi työpaikalla ja tuttavapiirissäsi ja vertaile omaa palkkaasi alan keskimääräiseen palkkatasoon. Myös ammattiliittosi avulla saat selville, millaista palkkaa voit vaatia: silloinkin, kun työehtosopimusta ei ole, ammattiliitosta voi löytyä palkkasuositus.

Edut

Palkan lisäksi työsuhteeseen voi kuulua muita rahanarvoisia etuja, kuten työpaikkaruokailu, asunto- tai autoetu, virkistysmahdollisuuksia, puhelinetu, kotitietokone, laajennettu työterveyshuolto tai normaalia pidempiä lomia. Niistäkin kannattaa sopia kirjallisesti työsopimuksessa. Eräistä työ- tai virkasuhde-eduista kuten lounasseteleistä maksetaan veroa. Työsuhteen vähimmäisedut on kirjattu alan työ- tai virkaehtosopimukseen, eikä niitä saa alittaa. Määräaikaisella ja osa-aikaisella työntekijällä on oikeus samoihin sopimuksenvaraisiin etuihin kuin vakituisellakin.

Lomat

Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan. Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomakertymä on 2,5 päivää kuukautta kohti. Tulevaa vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. välisenä aikana. Ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi.

Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka. Yhteen lomaviikkoon on perinteisesti kuulunut kuusi lomapäivää (ma–la).

Koska määräaikaiset työsuhteet päättyvät usein muulloin kuin kesäloma-aikana, työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyttä lomaa vastaava lomapalkka maksetaan usein rahana (lomakorvaus). Tällöin määräaikaisen työtekijän on vaikeampi järjestää itselleen lomaa. Siksi ammattiliitot ovat ehdottaneet vuosilomapankin perustamista. Vuosilomapankin idea on, että pätkätyöläinen voisi kerryttää lomapäiviä. Vapaat olisi oikeus käyttää, vaikka työnantaja vaihtuisi. Voit myös ehdottaa työnantajallesi, että työsuhteen voimassaolo kirjataan määräaikaiseen sopimukseen siten, että sopimus päättyy vasta loman jälkeen. Asia on valmisteluvaiheessa sosiaali- ja terveysministeriössä (huhtikuu 2011).

Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia paremmista lomakertymistä kuin laki edellyttäisi ja lisäksi joko ennen lomaa tai sen jälkeen maksettavasta lomarahasta. Lomaraha on yleensä 50 prosenttia loma-ajan palkasta. Osa-aikaisilla työtekijöillä, jotka työskentelevät vain harvoina päivinä, on halutessaan oikeus saada lomaa vastaavaa vapaata, jonka ajalta maksetaan työssäoloajalta maksetuista palkoista laskettu korvaus.

Työsopimukset ja työsuhteet

Työsopimus on työelämän perussopimus. Siinä työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle määrättyjä töitä sovittua palkkaa ja muita etuja vastaan. Työsopimuksessa sovitaan ainakin työtehtävät, työn alkamisaika, työajat, työntekopaikka ja palkka tai sen perusteet. Lain ja työehtosopimuksen rajoissa työnantaja voi määrätä työn tekemisestä ja valvoa, että annettuja määräyksiä noudatetaan. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti, mutta se kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Kun työsopimukseen kirjataan selkeästi työtehtävät ja/tai työntekijän vastuualueet, työsopimus voi samalla ohjata työtä ja työn kehittämistä.

Valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa tehdään työtä työsuhteen lisäksi viranhaltija- ja virkamieslakeihin perustuvissa virkasuhteissa. Virkaan nimitetään ja siihen suostutaan, eikä kyseessä ole samanlainen sopiminen kuin työsuhteessa. Työsopimuksen sijasta virkamiehelle ja viranhaltijalle annetaan määräyskirja.

Työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi vain perustellusta syystä, esimerkiksi sijaisuus on perusteltu syy. Työsopimukseen tai työehdoista annettavaan kirjalliseen selvitykseen tulee sakon uhalla kirjata määräaikaisuuden syy ja kesto.

Osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle laissa tai työ- tai virkaehtosopimuksessa määritellyn säännöllisen viikkotyöajan. Tässä tapauksessa myös palkka on suhteutettu työaikaan. Yleisesti osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa. Työttömyysturvalain mukaan soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, jos työaika enintään 75 % kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Vuokratyössä työsopimus tehdään työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Työntekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen, mutta työntekopaikka vaihtelee ja palkkakin voi määräytyä työntekopaikan mukaan. Työtä tehdään vuokratyötä ostavan yrityksen eli käyttäjäyrityksen tiloissa ja sen valvonnassa. Myös vuokratyössä määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää lain mukaista perustetta, ellei määräaikaisuus ole työntekijän oma toivomus. Työsopimuslaki määrää, että vuokratyöntekijälle on maksettava palkkaa ensisijaisesti vuokratyönantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Jos vuokratyönantajaa ei sido mikään työehtosopimus, työntekijälle on maksettava käyttäjäyritystä eli työntekopaikkaa sitovan työehtosopimuksen mukainen palkka.

Työnantaja voi haluta työntekijän lyhytaikaiseen keikkatyöhön tai projektiin. Tällöinkin on kysymys määräaikaisesta työstä ja sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Kyseessä on työsuhde, vaikka työ kestäisi lyhyen aikaa ja työntekijä tekisi sitä kotona omalla tietokoneellaan.

Kyseessä voi myös olla itsenäisen ammatinharjoittajan ja toimeksiantajan välinen toimeksiantosuhde. Jotta veroviranomaiset hyväksyvät työntekijän itsenäiseksi ammattiharjoittajaksi, hänellä täytyy olla useampia kuin yksi toimeksiantaja eikä yksi toimeksiantaja saa olla liian merkittävässä asemassa. Jos toimeksiantajia on vain yksi, henkilön katsotaan olevan työsuhteessa, jolloin työnantaja on velvollinen huolehtimaan muun muassa sosiaaliturvamaksuista ja eläkevakuutuksesta.

Tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä työskentelee säännöllisen epäsäännöllisesti, usein lyhyellä varoitusajalla. Tällöin työnantaja ja työntekijä voivat tehdä puitesopimuksen. Tällä sopimuksella työnantaja tasoittaa ruuhkahuippuja, mutta työntekijältä tarvitaan suostumus erikseen jokaiseen työjaksoon, jolloin kyse on määräaikaisesta työsopimuksesta. Jos sopimus kuitenkin tehdään työsopimuksena, jossa työaika on määritelty 0 tunnista täyteen työaikaan, työtuntien määrä jää täysin työnantajan harkittavaksi, mutta työntekijän oletetaan olevan aina käytettävissä.

Freelancer-työn tekijöillä on yksi tai useampia työntarjoajia ja palkanmaksajia samanaikaisesti. Freelancer voi olla joko yrittäjä, työntekijä tai hän voi saada ns. työkorvauksia olematta yrittäjä tai työsuhteessa. Yhteistä eri freelance-työn muodoille on työtehtävien tilapäisyys ja freelancerin mahdollisuus tehdä töitä eri toimeksiantajille.

Työterveyshuolto ja vakuutukset

Työnantaja vakuuttaa työntekijät työaikana ja maksaa sosiaaliturvamaksua työntekijöille maksamistaan palkoista. Työntekijää varten tulee ottaa myös tapaturmavakuutus tapaturmavakuutuslaitoksesta. Tapaturmavakuutusmaksujen yhteydessä maksetaan myös ryhmähenkivakuutus ja työttömyysvakuutus. Nämä vakuutukset ovat työnantajalle pakollisia. Lisäksi työnantajan tulee järjestää lakisääteinen työterveyshuolto.

Työnantaja vastaa (Työterveyshuoltolaki 1383/2001) työterveyshuollon järjestämisestä sekä sen sisällöstä ja toteuttamisesta. Työterveyshuollon tarkoituksena on ehkäistä ja torjua työstä ja työolosuhteista johtuvia terveysvaaroja ja haittoja sekä suojella ja edistää työntekijöiden turvallisuutta, työkykyä ja terveyttä.

Työterveyshuollon palveluista tehdään kirjallinen sopimus, joka on työpaikalla nähtävänä ja josta selviää työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Työnantajat voivat laajentaa lakisääteistä työterveyshuoltoa tarjoamalla myös muita terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja.

Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, ei työsuhteeseen. Pitkällä virkavapaalla tai työlomalla olevat eivät tänä aikana altistu työhön liittyviin riskeihin, joten lakisääteisen työterveyshuollon järjestämiseen ei tuolloin ole tarvetta. Asia on työnantajan päätettävissä ja se voidaan ottaa esiin yhteistoiminnassa samalla, kun käsitellään lain 14§:n mukaisia muita terveydenhuollon palveluja.

Yrittäjät ja muut omaa työtä tekevät voivat järjestää itselleen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.