Keinoja selviytymiseen

Keinoja selviytymiseen

Määräaikaisessa työsuhteessa työttömyyden pelko voi hallita työntekijän elämää ja uraa ja tunnetta omasta osaamisesta. Jotta näin ei kävisi, määräaikaisena työntekijänä tarvitset tunteen, että hallitset elämääsi itse. Tunne ei synny itsestään eikä kenenkään käskystä, mutta siinä auttaa, jos itse tiedät, mikä tarkoitus eri tehtävillä on elämänkokonaisuuden osana.

Kun innostut ja uppoudut työtehtäviisi työssä ja vapaa-ajan rientoihin vapaalla, käytät aikasi hyvin! Kaikkea aikaa ei kannata eikä voi käyttää työntekoon, vaikka haluaisit näyttää työnantajalle, kuinka sitoutunut ja hyvä työntekijä olet.

Työn ristiriitaiset vaatimukset, ja polveilevat, monimuotoiset ja rajattomat urat sekä jatkuvaa muutosta tuottavat työn käytännöt vaativat määräaikaisen työn tekijältä aktiivista pohdintaa. Voit yrittää suhtautua työn ja uran ristiriitaisiin odotuksiin keskittymällä työn sisältöihin, omaan oppimiseen ja ammattitaidon horisontaaliseen laajentamiseen osana ammatillista kehittymistä. Työn sisältöihin ja omaan oppimiseen keskittyminen voi tarjota yksilöllisen turvan ja tunteen työn hallinnasta.

Voit määräaikaisuuden kestäessä löytää unelmoimasi työtilaisuuden. Siksi sinun kannattaa vaatia työsopimukseesi kohta irtisanomisesta. Näin pystyt siirtymään toiseen työhön, mikäli sellainen ilmaantuu.

Sinulla on myös määräaikaisena työntekijänä oikeus irtisanoutua, jos sinua kohdellaan epäasiallisesti. Sinulla on myös oikeus saada asiasi käsitellyksi työnantajan kanssa riittävän nopeasti.

Ansiokansio

Työsuhteiden luettelonomaisella esittelemisellä neuvotellaan työnhakutilanteessa siitä, mitä työnhakija osaa, mitä on tehnyt ja kokenut, millaisessa asemassa on ollut ja mitä on oppinut. Ansioluettelo eli curriculum vitae (CV) on reflektoinnin väline, jolla luodaan jatkuvuutta määräaikaisen työntekijän ulkoisesti katkonaisessa työurassa.

Ansioluettelon keräämistä ja käyttöä voi kuvata kehityskaarena, jossa ensin luetteloidaan työsuhteet ja työkokemus, jotta tulevaisuus ammatissa on mahdollista hahmottaa. Sen jälkeen luettelo nähdään hankitun ammattitaidon todentajana ja lopulta ansioluettelo on osoitus urakehityksen suunnitelmallisuudesta ja ammattitaidon jatkuvasta syvenemisestä. Ansioluettelo toimii myös välineenä oman osaamisen kertomisen harjoitteluun eli tarinallistamiseen. Tarinallistamisen ja uran näkyväksi tekemisen avulla voit vahvistaa ammatillisen identiteetin kehittymistä.

Ansioluetteloa voi katsoa myös yrittäjän referenssiluettelona. Tällä tavalla tulkittuna määräaikaisissa työsuhteissa työskentely on oman osaamisen ja työelämän hallintaa, ei niinkään pysyvän työpaikan puutetta. Se on keino luoda itsenäisen ammatillisen toimijan asemaa.

Ansioluettelossa voit tuoda esiin kokemukset, koulutuksen, muun osaamisen sekä oman persoonan. Ansioluettelossa tavanomaisimmat otsikot ovat:

  • henkilötiedot
  • työkokemus
  • koulutus
  • osaaminen
  • erityisosaaminen
  • luottamustehtävät
  • kielitaito
  • harrastukset
  • suosittelijat

Taitavimmat tekevät ansioluettelosta tarinan, jossa korostavat työtehtävän kannalta keskeisiä taitoja. Ansioluettelon suosituspituus on kaksi A4-sivua. Ansioluettelon tekemisessä auttavat valmiit mallit, joita löydät hakusanalla netistä. Euroopan unioni suosittaa käyttämään yhtenäistä eurooppalaista ansioluettelomallia, Europassia.

Osaamisen hallintaa

Oman osaamisen tunteminen on urahallinnan perusta. Osaaminen on sitä, mitä tarvitaan, jotta saa työssään tuloksia aikaan. Osaamista voit hankkia opiskelun, työnteon, harrastusten tai yleensä elämänkokemuksen kautta. Joskus osaaminen on sidoksissa henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten paineensietokykyyn tai riskinottohaluun.

Meillä on taipumus muistaa hyvin epäonnistumiset ja onnistumiset, mutta tavallinen arki unohtuu helposti. Jotta onnistumiset kantaisivat, on tärkeää miettiä, missä on onnistunut ja iloita onnistumisista. Kehu itseäsi onnistumisista ja pyydä myös ystäviä kertomaan, missä olet hyvä. Kannustava palaute tekee kaikille hyvää, myös kehujalle.

Jokaisella meistä on elämän varrella myös hankalia tilanteita. Kannattaa miettiä, millaisista vaikeista tilanteista on selviytynyt. Näin saat selville omia taitojasi. Tämä ei onnistu yksin. Määräaikaisen työntekijän vertaisverkosto ja tuttavat voivat auttaa tunnistamaan, mitä osaat hyvin ja mitä erityistaitoja sinulla on. Kun pohditte yhdessä ongelmallisen tilanteen ratkaisuja, löydätte paljon ongelmanratkaisukykyä osoittavia taitoja. Jos keskitytte pohtimaan jonkin tutkimushankkeen ongelmakohtia, löydätte tutkimusprosessin hallintataitoja. Näitä pohdintoja teet huomaamattasikin työpaikan kahvitunnilla, kotona kumppanin kanssa ja ystäviä tavatessa. Osaamiset on vain muistettava kirjata ylös.

Työssä ei aina tarvitse tai voi onnistua, kaikille sattuu joskus virheitä ja epäonnistumisia. Silloin on tärkeää, että selviää, ottaa opiksi ja pääsee eteenpäin.

Uravaihtoehtoja

Määräaikaiset työsuhteet vaikuttavat uran muotoutumiseen ja etenkin osaamisen kehittymiseen ristiriitaisesti: työnantaja ei välttämättä panosta määräaikaisen osaamiseen, mutta työntekijä itse näkee jatkuvassa ammattitaidon kehittymisessä työsuhdeturvan ja jopa mahdollisuuden nousevan uraan. Määräaikaisten työntekijöiden työurat ovatkin yksilöllisiä polkuja, joilla kuljetaan omaan tahtiin parhaimmalta tuntuvia reittejä hakien.

Työsuhteet voivat johtaa pysyvään työsuhteeseen samalla työnantajalla. Työsuhteet voivat myös katketa ja pakottaa siirtymään toiselle alalle, alhaisemman koulutustason töihin tai saman alan toisen työnantajan palvelukseen. Opiskelijoille määräaikainen työsuhde voi olla ainoa keino hankkia alan ensimmäinen työkokemus Määräaikaisista työsuhteista syntyvä ura voi olla syynä työuupumukseen. Se voi myös johtaa oman erikoisalan ammattiosaamisen kehittämiseen. Ura voi innostaa lisäkoulutuksen hankkimiseen ja se voi johtaa työuran vakiintumiseen tai määräaikaisten työsuhteiden ketjuuntumiseen. Myös nousujohteinen ura ja yrittäjäasenteen omaksuminen ovat mahdollisia.

Joskus työn määräaikaisuus on seurausta työn valikoinnista tai ulkomailla tai toisella paikkakunnalla työskentelystä. Määräaikaiset työsuhteet voivat olla keino ammatillisen kehittymiseen ja osaamisen laajentamiseen, mutta ne voivat johtaa myös työuran väliaikaiseen pysähtymiseen. Määräaikainen työsuhde voi olla syynä kiistaan työnantajan kanssa tai syynä kiistan ennakointiin. Ura voi olla myös sekoitus monia lueteltuja vaihtoehtoja.

Pätkätyö ja oppiminen

Ammatillinen identiteetti rakennetaan moninaisena ja jatkuvasti muotoutuvana prosessina, johon määräaikainen työsuhde vaikuttaa monella tavalla. Määräaikaista työntekijää ei aina oteta työyhteisön täysjäseneksi, eikä hän aina saa suoraa palautetta työstään eikä silloin voi kehittyä ammattilaisena palautteen avulla. Hänen taitonsa ja virheensä saatetaan ohittaa.

Määräaikaisen työntekijän asema työyhteisön reunalla vaikuttaa ammatti-identiteettiin ja ammattiin sitoutumiseen myös mm. siksi, että hänen mahdollisuutensa osallistua pitkäkestoisiin koulutuksiin ja työyhteisön kehittämiseen ovat heikommat. Samalla kärsii sitoutuminen työnantajaan, työyhteisöön ja ammattiliittoon. Omaa ammatillista identiteettiäsi voit hahmottaa pohtimalla kuka olen, mihin kuulun ja mitä tavoittelen työssäni ja ammatissani. Tämä ohjaa myös työssä oppimista.

Määräaikaisuus vaikuttaa ammatillisen identifikaation prosesseihin etenkin, koska se voi rajoittaa tulevaisuuden näkymää. Tätä tulevaisuuden odotetta määrittää toivo tai pelko tulevasta. Lisäksi siihen vaikuttaa koko yhteiskunnallinen tilanne: taloudellisen taantuman ja kasvavan työttömyyden aikana määräaikainen työ tuntuu turvattomammalta, koska epävarmuus uuden työn löytymisestä kasvaa.

Oppimiseen ja ammatilliseen identifikaatioon vaikuttavat voimakkaasti myös yksilön kiinnostukset, asenteet ja uskomukset omista kyvyistään. Jos uskot, että et opi jotain asiaa, et sitä myöskään opi.

Hyvin koulutetut työntekijät odottavat työltään palkintoja koulutuksen hankkimisesta, ammattitaidon kehittymisestä ja hyvistä työsuorituksista. Määräaikainen työ ei aina täytä näitä odotuksia, joten tämän odotusten ja todellisuuden välisen ristiriidan ylittämiseksi on nähtävä ylimääräistä vaivaa. Määräaikaiset työsuhteet voivatkin synnyttää luottamussäröjä, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia sekä yksilön elämässä että yhteiskunnan toiminnassa.

Työn mielekkyys

Tunne työn mielekkyydestä syntyy työn tavoitteista ja työn merkityksestä oman elämänkokonaisuuden osana. Määräaikaisena työntekijänä sinun kannattaa selvittää oma motivaatiosi huolella. Kun tavoitteet ovat selvillä, sinun on helpompi hankkia kokemusta ja koulutusta juuri haluamaltasi alalta ja verkostoitua tavoitteiden kannalta tärkeiden tahojen kanssa.

Yksilöllisen ammatillisen kasvun edellytyksiä ovat into tai motivaatio ja ammatilliset verkostot. Ammatillinen kasvu ja verkostoituminen eivät onnistu yksin, vaan työyhteisöjen on luotava työhön, asiakassuhteisiin, ryhmään ja johtamiseen liittyvät ammatillisen kasvun edellytykset. Muista, että myös ammattiliitot tarjoavat tilaisuuksia ammatilliseen verkostoitumiseen!

Oman motivaation selvittämisessä voi auttaa, kun piirrät itsellesi aikajanan. Lähde liikkeelle tavoitteen ja tilanteen kannalta tarpeeksi kaukaa ja jatka janaa hiukan nykyhetkestä eteenpäin. Mieti janan pituus sen mukaan, mitä olet tekemässä: suurempiin tehtäviin tarvitaan pidempi jana ja enemmän vaiheita janalle. Piirtäessä hahmottaa historian, tehtäväkokonaisuuden ja siihen vaaditun ajan. Motivaation kirkastamiseksi voit laajentaa aikajanaa kohdasta, jossa olet juuri nyt. Voit tutkailla sitä, mitä olet tekemässä tai odottamassa ja keskittyä siihen. Mieti, mitä oikeastaan teet, miten ja miksi. Tuntuuko tehtävä innostavalta? Innostuksen löytymiselle tarvitset tilaa ja aikaa.

Kun työ alkaa rasittaa, voi auttaa, kun mietit, miltä tuntuu, kun tehtävä on hoidettu. Pienenkin päämäärän saavuttaminen tuo tyydytystä, ja tehtävän jakaminen pienempiin palasiin on joskus avuksi. Itsensä voi palkita myös välitavoitteeseen pääsystä.

Jaksaminen

Määräaikaisissa töissä jaksaminen vaatii aktiivisuutta. Usein määräaikainen työ on mitoitettu siten, että tavoitetta on mahdoton saavuttaa annetussa ajassa. Siksi työssä kannattaa käyttää tuntikirjanpitoa. Tuntikirjanpidon avulla voit todentaa työnantajallesi kohtuuttomat työn vaatimukset. Työnantaja ei voi velvoittaa määräaikaisessakaan työsuhteessa työskentelevää työskentelemään ilmaiseksi eli tekemään työtä omalla ajalla tai tekemään kohtuuttomia määriä ylitöitä. Tuntikirjanpidon avulla voit itse tarkkailla sitä, kuinka suuren osan elämästäsi käytät työhön ja mihin työaikasi kuluu.

Määräaikaisessa työssä on hyvä muistaa, että ammattiliitot tukevat kaikkia työntekijöitä ja pyrkivät estämään heitä kilpailemasta toisiaan vastaan. Työntekijöiden keskinäinen kilpailu heikentää kaikkien mahdollisuuksia kohtuulliseen työelämään.

Pelkoasi työn päättymisestä voit vähentää selvittämällä, millainen työttömyys- ja toimeentuloturva sinulla on ja mitä turvan saamiseen vaaditaan. Käytännössä kannattaa arkistoida kaikki palkka- ja palkkiokuitit ja pitää ne hyvässä järjestyksessä. Näin saat sinulle kuuluvat yhteiskunnan tuet (Kela-korvaukset, työttömyyspäiväraha), mikäli joudut työttömäksi tai sairastut.

Uupumista estät parhaiten elpymällä päivittäin työn rasituksista. Myös työ itsessään voi tarjota elpymisen edellytyksiä – se lisää taitoja ja kokonaisvaltaisen elämänhallinnan edellytyksiä ja luo mahdollisuuden ammatti-identiteetin rakentamiseen. Ammatillinen identiteetti suojaa uupumiselta, koska siihen liittyy kokonaisvaltainen kokemus itsestä osaajana. Jaksamista lisää myös omien ammatillisten mahdollisuuksien hahmottaminen. Tällöin tulevaisuuden voi ajatella valoisana ja positiivinen odote antaa voimia. Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittyminen motivoi, antaa oppimisen ja osaamisen ilon kokemuksia ja suojelee uupumiselta.

Jos kuitenkin huomaat tuntevasi poikkeavaa uupumusta tai kärsit toistuvasti univajeesta, olet poikkeuksellisen kömpelö toimissasi tai huomaat käyneesi huonomuistiseksi, valpastu ja mieti, miten oikeastaan voit. Myös poikkeava syöminen tai nautinnonhalu, sairastelu, luonteen muutos tai vyötärön leviäminen voivat viestiä uupumisen uhasta. Joillakin voi esiintyä näköhäiriöitä tai sydämen rytmihäiriöitä. Rentoudu riittävästi ja ajoissa, nauti ystävien seurasta ja liikunnasta.

Viimeistään silloin, kun alat suhtautua kyynisesti työhön ja elämään, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisten puheille.

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.