Henkilöstön edustajat ja pätkätyö

Henkilöstön edustajat ja pätkätyö

Henkilöstön edustaja on yleisnimitys kaikille luottamustehtävissä toimiville eli henkilöstön itsensä valitsemille edustajille, sellaisia ovat luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstön edustaja edustaa myös alan ammattiliittoon kuuluvia määräaikaisia työntekijöitä ja huomioi heidän etunsa neuvotellessaan työnantajan kanssa ja osallistuessaan työpaikan kehittämistyöhön. Osaava henkilöstön edustaja ottaa työnantajan kanssa puheeksi työyhteisön pinnan alla piilevät asiat ja edistää työn, työntekijöiden ja työyhteisön kehittymistä. Hän myös välittää tietoa työpaikoilta liittoon ja toisinpäin.

Henkilöstön edustaja valvoo, että työpaikalla noudatetaan alan työehtosopimusta ja keskeisiä työlakeja. Keskeiset työelämää säätelevät lait ovat: työsopimuslaki, laki miesten ja naisten tasa-arvosta, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki, työsuojelun valvontalaki, työterveyshuoltolaki, yhteistoimintalaki, yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, tilaajavastuulaki, työttömyysturvalaki, sairausvakuutuslaki, työntekijän eläkelaki, laki nuorista työntekijöistä, palkkaturvalaki, opintovapaalaki ja vuorotteluvapaalaki.

Lainsäädäntö uudistuu ajoittain ja ajantasaiset lait löydät Valtion säädöstietopankista. Henkilöstön edustajan kannattaa tutustua työehtosopimuksen luottamusmiessopimukseen ja koulutussopimukseen sekä selvittää, sovelletaanko vuokratyöntekijään samaa työehtosopimusta kuin muihin työntekijöihin.

Yt-lait ja pätkätyö

Yhteistoimintalakien tarkoitus on kehittää yrityksen toimintaa ja edistää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksissä niihin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa. Yt-lakia sovelletaan työpaikoilla, joissa on yli 20 työntekijää. Valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla on oma yt -lakinsa.

Yhteistoimintalakien osapuolia ovat työnantaja ja henkilöstö, johon kuuluvat myös määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät. Henkilöstön edustaja saa neljännesvuosittain tiedot määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien määristä sekä vuosittain selvityksen ulkopuolisen työvoiman ja alihankkijoiden käytöstä. Näin työntekijät voivat saada käsityksen siitä, voiko alihankintana tai vuokratyönä tehtävä työ siirtää yrityksen omille työntekijöille ja miten paljon määräaikaisia työntekijöitä organisaatiossa on, kuinka pitkään he ovat ja missä tehtävissä.

Määräaikaisenkin työntekijän kannalta on tärkeää, että yrityksessä on pakollinen henkilöstösuunnitelma ja että koulutustavoitteet on laadittu huolella ja niissä ennakoidaan alalla tapahtuvia muutoksia. Henkilöstösuunnitelma auttaa määräaikaista työntekijää oman työtulevaisuuden suunnittelussa ja koulutusten hankkimisessa. Henkilöstösuunnitelmassa näkyvät myös erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet.

Kun työnantaja harkitsee sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, hänen tulee ilmoittaa henkilöstölle vuokrattavien työtekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa sekä sopimusten kesto ja ajankohdat.

Työsuojelupäällikkö

Jokaisella työpaikalla on henkilö, joka hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät. Työsuojelupäällikkö on työsuojelun yhteistoimintahenkilö. Hän avustaa työnantajaa ja esimiehiä asioissa, jotka liittyvät työsuojeluasiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työsuojelupäälliköllä tulee olla työpaikan olojen edellyttämä pätevyys ja perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin. Työsuojelun yhteistoiminta edistää työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutusta sekä työntekijöiden osallistumista ja vaikuttamista työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.

Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua niillä työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Muillakin työpaikoilla työntekijät voivat valita valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita omat valtuutettunsa.

Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työntekijöiden edustaja. Koska pätkätyö on terveysriski, työsuojeluvaltuutetun tulee kiinnittää erityistä huomiota määräaikaisiin työntekijöihin ja heidän työoloihinsa. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tarpeelliset tiedot tämän tehtävän hoitamista varten. Lisäksi työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada tehtävän edellyttämää koulutusta.
Työnantaja vapauttaa kohtuulliseksi katsotuksi ajaksi työsuojeluvaltuutetun säännöllisistä tehtävistään hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, mieluiten etukäteen. Keskeytys ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä. Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuu.

Työsuojeluvaltuutetulla on sama irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta säädetään työsopimuslaissa.

Työsuojelutoimikunta

Työsuojelutoimikunta perustetaan työpaikkaan, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työnantaja ja työpaikan työntekijät ovat edustettuina työsuojelutoimikunnassa.

Ovatko meillä pätkätyötä tekevien asiat kunnossa?

Tarkistuslista:

  • Tiedetäänkö määräaikaisten, (myös osa-aikaisen ja vuokratyöntekijöiden) määrä?
  • Tunnetaanko määräaikaisuuden perusteet ja työsuhteiden kesto?
  • Miten määräaikaisuuden tarve on syntynyt?
  • Millaista palkkaa määräaikaisille työntekijöille maksetaan?
  • Millaiset työehdot määräaikaisilla työntekijöillä on, onko työaika riittävä suhteessa työn vaatimuksiin?
  • Ovatko määräaikaisilla työntekijöillä yhdenvertaiset mahdollisuudet ja vaatimukset työn ja oman osaamisensa kehittämiseen?
  • Saavatko määräaikaiset työntekijät samat edut kuin muut?
  • Onko perehdytys kunnossa?
  • Onko perehdyttämiseen varattu aikaa ja onko perehdyttämisen työnjako selvillä?
  • Miten perehdytystä seurataan?
  • Miten työsopimukset ja työtodistukset kirjoitetaan?

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.