Etäosallistumisen perusperiaatteet

Etäosallistumisen perusperiaatteet

Etäosallistuminen lisättiin yhdistyslakiin, jotta yhdistyksen jäsenillä olisi enemmän mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen päätöksentekoon paikasta riippumatta. Yhdistyksen hallituksen jäsenet sen sijaan ovat tähänkin asti voineet osallistua etänä hallituksen kokoukseen, jos siitä on yhteisesti sovittu.

Etäosallistuminen koskee

  • yhdistyksen kokousta
  • valtuutettujen kokousta
  • jäsenäänestystä
  • liittoäänestystä

Etäosallistuminen voi tapahtua ennen kokousta (ennakko-osallistuminen) tai kokouksen aikana (reaaliaikainen osallistuminen) tietoliikenneyhteyden, muun teknisen apuvälineen ja/tai postin avulla, jos yhdistyksen säännöissä niin määrätään (Yhdistyslaki 17 §). 

Etäosallistumisella ei voida korvata yhdistyksen fyysistä kokousta, vaan kyseessä on vaihtoehtoinen osallistumismuoto. Etäosallistumisen mahdollistaminen ei myöskään anna oikeutta rajoittaa jäsenten osallistumista fyysiseen kokoukseen. Lain mukaan päätökset seuraavista asioista on aina tehtävä fyysisessä kokouksessa (yhdistyslain 23 §): 

  • hallituksen jäsenten valinta
  • tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien valinta
  • tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapaus
  • sääntöjen muuttaminen
  • kiinteistöjen luovuttaminen, panttaaminen ja muun huomattavan omaisuuden luovuttaminen
  • yhdistyksen purkaminen (Yhdistyslakiopas)

Muissa asioissa etäosallistuminen voidaan määritellä ainoaksi päätöksentekotavaksi siten, että näissä asioissa ei järjestetä lainkaan perinteistä kokousta (Yhdistyslakiopas).  Etäosallistuminen soveltuukin hyvin esim. 

  • neuvoa antaviin äänestyksiin
  • päätöksen tekemiseen selkeiden vaihtoehtojen välillä (selkeimmillään kyllä/ei -valinta)
  • henkilövaaleihin

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.