Vuoden Välkky 2015 ehdokkaat

29.10.2015
Katso, millaisia Välkky-ehdotuksia on tullut ja äänestä suosikkiasi. Ehdotuksista saat myös vinkkejä oman yhdistyksesi toimintaan.

Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto TJS jakaa joka vuosi Vuoden Välkky -palkinnon sellaisesta ammattiyhdistyksen toiminnasta tai ideasta, mikä on edesauttanut yhdistyksen kehittymistä, vaikuttavuutta, jäsenpalvelua tai jäsenten yhteenkuuluvuutta. Tänä vuonna Vuoden Välkky -ehdotuksia tuli seitsemän. Lue ehdotukset perusteluineen ja käy äänestämässä maanantaihin 30.11 mennessä (äänestys sivun lopussa). Eniten ääniä kerännyt ehdokas saa yleisöäänestyspalkinnon. TJS:n hallitus valitsee virallisen voittajan. Voittajat julkistetaan 14.12.
 

Nuorten jäsenten innostaminen mukaan ay-toimintaan, Joensuun toimihenkilöt Pro ry (Ammattiliito Pro)

Erityisesti nuorten järjestäytyminen on monelle järjestölle haaste. Varapuheenjohtaja Harri Juntusen innostamana Joensuun toimihenkilöt Pro ry on uskaltanut ryhtyä ennakkoluulottomasti kokeilemaan kokonaan uudentyyppisiä jäsentapahtumia tavoittaakseen nuoria potentiaalisia jäseniä, antaakseen heille tietoa ay-toiminnasta ja saadakseen heitä liittymään mukaan järjestön toimintaan.

Yhdistys järjesti esimerkiksi nuorille jäsenille tiedotustilaisuuden Ilosaarirokin yhteyteen. Puhujaksi oli kutsuttu sopimusala-asiamies Jouni Kinnunen Kuopiosta. Tilaisuuteen osallistuvat nuoret saivat lipun rokkiin alennuksella. Yhdistyksellä on myös suunnitelmia päästä jatkossa mukaan nuorten tapahtumiin puhumaan liiton toiminnasta. Yhdistyksellä on myös suunnitelmia päästä jatkossa mukaan nuorten tapahtumiin puhumaan liiton toiminnasta.

https://www.proplus.fi/node/3936

Yt-Cafe, MTV:n Työntekijäyhdistys MTY ry (Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry)

MTV Oy:ssa käytiin keväällä 2015 henkilöstön vähennyksiin johtavat yt-neuvottelut. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistys MTY ry järjesti viikoittain kuusi viikkoa kestäneiden yt-neuvottelujen aikana Yt-Cafen, johon oli kutsuttu niin yritysyhdistyksen jäsenet kuin muuten asiasta kiinnostuneet. Yt-Cafessa keskusteltiin ajankohtaisesta neuvottelutilanteesta sekä luotiin yhteenkuuluvuutta jäsenistön kesken haastavassa tilanteessa.

Yhdistyksen hallitus sekä luottamusvaltuutetut olivat Yt-Cafessa paikalla ja jäsenistönsä käytettävissä.  Paikalla oli usein myös edustaja YTN:stä, jolloin jäsenistöllä oli mahdollisuus kysyä apua ja neuvoja myös heiltä. Cafet eivät siis olleet pelkästään infoja, vaan keskustelevia yhteisöllisiä hetkiä. Parhaimmillaan Yt-Cafe keräsi paikalle yli 100 keskustelijaa.

Yt-Cafen järjestäminen oli järjestelmällistä, jäsenet huomioon ottavaa ja yhteenkuuluvuutta lisäävää yhdistystoimintaa. Lisäksi se osoitti, että vaikeiden asioiden läpikäyminen yhdessä auttaa ymmärtämään tilannetta. Yt-Cafen kautta yhdistyksen olemassa olon tärkeys korostui. Yhdistys toimi kokoavana tahona, keräsi jäsenistönsä ajatuksia ja puhui yhdistyksenä jäsenistönsä äänellä. Yt-Cafe mahdollisti myös sen, että YTN-liittojen palvelut ja tuki tulivat yt-neuvotteluissa lähelle jäseniä. MTY ry on perustettu syksyllä 2014. Näin yhdistys heti toimintansa alkumetreillä pääsi palvelemaan jäseniään merkittävämmällä tavalla.

http://www.ytn.fi/index.php?page_id=172

Kumppanuusklubi, Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry, YSTEA (Erityisalojen toimihenkilöliitto Erto)

Oulun Kumppanuuskeskuksessa toimii YSTEAn Kumppanuusklubi, joka on yksin työskentelevien järjestötyöntekijöiden verkosto. Klubin jäsenet ovat eri työnantajien (sosiaali- ja terveysalan järjestöjen) työntekijöitä, ja toimivat pääasiassa itsenäisesti aluetoimijoina. Jäseniä on noin 35.

Tarve klubitoiminnalle on syntynyt, kun työntekijöiltä on puuttunut kollegiaalinen vertaistuki. Tähän on syynä se, että työelämän muutoksissa valtakunnallisten järjestöjen toimintaresurssit ovat huomattavasti vähentyneet. Aluetoimistojen määrä ja työntekijämäärät jäljelle jääneissä toimistoissa ovat vähentyneet, joten aluetyöntekijöiden työntekoalueet ovat kasvaneet samalla kun työnkuvat ovat laajentuneet. Aiemmin työpaikalta saatu vertaistuki jää työntekijöillä helposti pääkaupunkiseudulla toimivissa keskustoimistossa käyntien ja tietotekniikan varaan. Samaan aikaan työelämä on alkanut vaatia yhä laajempaa verkostoitumista, vuorovaikutustaitoja ja monialaosaamista näiltä yksin työskenteleviltä asiantuntijoilta. Kollegiaalisen tuen löytämisellä on siksi ammatissa toimiville erityinen merkitys.

Kun Ouluun avattiin vuonna 2007 Kumppanuuskeskus, sinne muutti lähes kaikki Oulussa toimivat valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Vuotta myöhemmin virisi ajatus työpaikkaosaston perustamisesta ystealaisille ja Kumppanuusklubi perustettiin.

Klubin toiminta-ajatus on järjestää säännöllisesti yhteistoimintaa ja jäsentapaamisia. Toiminnan tavoitteet ovat:
•    lisätä yhteistoimintaa ja yhteishenkeä Kumppanuus klubin jäsenten kesken
•    toimia yhtenä jäsenpalveluna jäsenistölle
•    edistää ammattiyhdistyksen kehittymistä ja vaikuttavuutta
•    perusjäsenten työssä jaksamiseen ja työpaikan epäkohtien korjaamiseen vaikuttamista
•    luoda mahdollisuus keskinäiselle vuorovaikutukselle ja kokemusten vaihtamiselle
•    lisätä työntekijöiden tietoisuutta työsuhdeasioista
•    edistää työhyvinvointia yhteisen toiminnan avulla
•    saada lisää jäseniä mukaan osaston toimintaan
•    kehittää klubitoimintaa

Tapaamisissa hyödynnetään sekä liiton että jäsenyhdistyksen asiantuntijoita. Toimintaa suunnitellessa kuunnellaan jäsenten toiveita ja tarpeita. Toiminnasta pidetään vuosittaista toimintakalenteria, johon on koottu omien tapahtumien lisäksi muita YSTEAn valtakunnallisia sekä ERTOn ja STTK:n alueellisia tapahtumia.

http://www.ihimiset.fi/fi/kumppanuuskeskus

Jäsenpalveluiden lisääminen ja monipuolistaminen, EDUKO-yhteistoimintaryhmä, Helsingin Toimihenkilöt Pro ry (Ammattiliitto Pro)

EDUKO-ryhmässä toiminnan perusideana on muodostaa yhdistyksistä piiri. Jos jokainen piirin yhdistys järjestää yhden tapahtuman, johon voisivat kaikki halukkaat muista yhdistyksistä osallistua, yhdistys saa moninkertaistettua tapahtumien/koulutuksien tarjonnan. Koska yhdistykset toimivat vapaaehtoisin voimin, ovat resurssit rajalliset. EDUKO-ryhmän toiminnan avulla on voimia yhdistämällä löydetty keino saada vähemmällä työllä enemmän tuloksia.

EDUKO luo yhdistystoimintaan uutta ajattelumallia. Toimintamallin avulla voidaan lisätä jäsentyytyväisyyttä ja siten jäsenten pysyvyyttä ja samalla antaa lisäarvoa jäsenhankintaan. Ammattiliittojen jäsenkadon ja ay-liikkeen yleisen vastatuulen vuoksi on hyvä, että yhdistykset aktivoituvat ja tehostavat toimintaansa. Luottamusmiehet tarvitsevat toimintansa tueksi lisää jäseniä, sillä vain siten voimme saada aikaan muutoksia työpaikoilla ja yhteiskunnassa.

EDUKO-ryhmä on ollut kasassa reilun vuoden. Idean äiti on Hannele Lemmetty, joka on yhdessä Petteri Auvisen kanssa vienyt ajatusta eteenpäin ja luonut tapahtumia.

https://www.proplus.fi/node/3957

Yhteenkuuluvuus ja jäsenpalvelut, kokoomayhdistys Napapiirin Pro ry (Ammattiliitto Pro)

Napapiirin Pro ry on Lapin alueella toimiva yhteensä 550:n jäsenen kokoomayhdistys. Yhdistys on löytänyt ratkaisuja, joilla järjestön alueellinen toiminta on saatu onnistumaan. Onnistumisesta kertoo osaltaan se, että jäsenmäärä on ollut nousujohteinen jo useamman vuoden ajan.

Työpaikkayhdistyksestä poiketen kokoomayhdistys kohtaa monia haasteita yrityksessä olla jäsentensä näköinen. Lapin laajalla alueella oleva jäsenistö on monen erilaisen työnantajan listoilla. Miten siis luoda yhteenkuuluvuutta jäsenistön kesken, jotta he tuntisivat kuuluvansa isompaan järjestöön ja liittoon, eikä vain oman työpaikkansa porukkaan? Miten saada jäsenet aina vain uudelleen tulemaan tapahtumiin pitkistä välimatkoista huolimatta? Miten innostaa jäseniä osallistumaan kyselyihin?

Näihin haasteisiin Napapiirin Pro on tarttunut. Esimerkkejä Napapiirin Pron onnistumisesta toiminta-ajatuksensa toteuttamisessa ovat mm. seuraavat:

  • Napapiirin Pron hallituksen kahdeksan jäsenen kokoonpanossa on huomioitu mahdollisimman monen yrityksen edustus. Tämä on lisännyt yhteistyötä ja ajatuksen vaihtoa eri yritysten kesken. Samalla luottamushenkilöt ovat saaneet hyvää vertaistukea toisistaan.
  • Omaa yhdistystä ja liittoa tehdään tutuksi. Yhdistys on säännöllisesti kartoittanut alueensa työpaikat, joissa on liittoon kuuluvia jäseniä, muttei valittua luottamushenkilöä tai edes Pro:n postin vastaanottajaa. Heitä on pyydetty mukaan koulutuksiin ja tapahtumiin. Monia työpaikkoja on saatu aktivoitua.
  • Ensi vuodelle on Napapiirin Pron aloitteesta suunnitteilla vuoden 2014–2015 uusien jäsenten ay-koulutus. Tähän koulutukseen on kutsuttu mukaan muitakin paikallisyhdistyksiä. Tällä hetkellä jo kuusi muuta yhdistystä on tulossa mukaan.
  • Vuosittain järjestetään monentyyppisiä tapahtumia, joihin mahdollisimman moni jäsen voisi välimatkoista huolimatta osallistua. Tarkoitus on madaltaa jäsenistön kynnystä osallistua. Jäsenistöltä on ahkerasti kysytty vinkkejä yhteisiin tapahtumiin. Niiden ansiosta säännölliset teatterireissut, pilkkitapahtumat ja sieniretket ovat osa vuosittaista toimintaa. Tänä vuonna yhdistyksen sieniretki pääsi myös paikallisuutisiin ja Lapin Kansan sivuille, kun yhdistyksen jäsen löysi erittäin harvinaisen Keisarimalikka sienen. Se toi hyvää mainosta myös yhdistykselle.
  • Napapiirin Pro kustantaa usein osan myös puolison osallistumismaksusta eri tapahtumiin. Tämä on ollut omiaan lisäämään osallistujamääriä. Monista pariskunnista on tullut hyviä ystäviä myös tapahtumien ulkopuolella. Myös perheen lapset on huomioitu.
  • Napapiirin Pro voitti vuonna 2014 Ammattiliitto Pron valtakunnallisen kilpailun yhdistyksille. Kilpailussa palkittiin yhdistykset, jotka kasvattavat eniten profiilinsa julkistaneiden jäsenten määrää yhdistyksen Proplus-ryhmässä (= järjestön intranetin jäsenryhmässä) suhteessa jäsenmääräänsä. Napapiirin Pro voitti kilpailun ylivoimaisesti. Muutos oli lähes 140%. Arvosteluun vaikutti profiilinsa julkistaneiden jäsenten määrän kasvu, mutta myös ryhmän aktiivisuus. Voittoon tarvittiin innostunutta ja haastavaa kannustusta yhdistyksen hallitukselta. Jäsenistö vastasi hallituksen pyyntöön ja kävi ahkerasti aktivoimassa profiilejaan. Päävoitto 5000€:n rahapalkinto käytetään yhdistyksen toiminnan kehittämiseen jäsenistön hyväksi.
  • Napapiirin Pro on ollut vuosittaisella yhdistysten Syyspäivillä Levillä usein se suurin osallistujaryhmä. Se kertoo aktiivisuudesta. Jo vuosia Napapiirin Pro:n vaali/kevätkokouksiin on osallistunut lähes 10 % jäsenistöstä. Harva yhdistys on pystynyt samaan.

https://www.proplus.fi/node/4010

Jaostouudistus, SuPerin Lahden seudun yksityissektorin ammattiosasto ry 406 (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry)

Ammattiosasto 406 loi kesällä 2015 verkostomaisesti toimivat jaostot eri hoitoaloilla työskenteleville lähihoitajille sähköpostia ja verkkoa hyödyntäen. Näin tavoitettiin paremmin 500 hengen jäsenistö, joka työskentelee 12 kunnan alueella Päijät-Hämeessä. Työpaikkoja ovat esimerkiksi yksityiset kuntoutuslaitokset, palvelutalot, hoitokodit, kotipalveluyritykset, päiväkodit ja hammaslääkäriasemat.

Ammattiosaston jaostot toimivat nyt päivähoito-, kotihoito-, vanhus-, mielenterveys- sekä terveys- ja päihdepalveluissa. Jaostoilla on käytössään viestintäfoorumit, joissa jokaisen jäsenen on mahdollista olla yhteydessä alansa ammattilaisiin ja ammattiosastoon, jakaa tietoa ja saada vertaistukea. Viestintäfoorumit ovat alakohtainen sähköpostiryhmä, suljettu facebook-sivu ammattiosaston kaikille jäsenille sekä verkkosivut. Facebook-sivulla tiedotetaan ammattiosaston toiminnasta säännöllisesti ja linkitetään tietolähteille ammattiosaston verkkosivuille sekä SuPer-liiton verkkosivuille.

Jaostoihin kuuluminen kampanjoitiin mahdollisuutena kollegiaaliseen yhteydenpitoon saman alan ammattilaisten kanssa. Jaostossa toimiminen ei vaadi sitoutumista vaan verkossa voi toimia oman aikataulunsa mukaisesti. Kampanjointi tehtiin sähköpostiviesteillä ja samalla ohjattiin liittymään facebook-ryhmään.

Kullakin jaostolla on verkostoyhteyshenkilö, jonka tehtävä on tuoda verkossa käytäviä keskusteluja ammattiosaston tietoon ja käsittelyyn sekä toimia vertaistukena. Ammattiosaston puheenjohtaja myös ylläpitää facebook-sivua ja verkkosivuja, jolloin hänellä on myös suora yhteys jäseniin.

Jaostoimintaan satsattiin, jottei kukaan jäsenistä jäisi yksin painiskelemaan asioitten kanssa. Lisäksi ammattiosaston tiedottamisesta on tehty säännöllistä. Viestinnän kehittymiseen on vaikuttanut vuoden alussa perustettu tiedotusjaosto. Työtilan vuokraaminen puolestaan on mahdollistanut päivystyksen. Kaikkea tätä on vuoden 2015 alusta toiminut hallitus puheenjohtajansa Margit Jokisen johdolla kehittänyt.

Tiedottamisen ja yhteyskeinojen kirkastaminen ovat tuoneet paljon yhteisöllisyyttä ja rohkeutta ottaa yhteyttä ammattiosastoon. Tulos näkyy mm. 70 uutena jäsenenä.

Nuorten kevätpäivät, Kelan Toimihenkilöt ry:n Nuorisotoimikunta (Palkansaajajärjestö Pardia)

Kelan Nuorisotoimikunta järjestää kerran vuodessa kaksipäiväiset Nuorten kevätpäivät. Kevätpäivillä verkostoidutaan, virkistäydytään, saadaan vertaistukea sekä kuullaan yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Asiaohjelmaan on usein sisältynyt myös työhyvinvointiin liittyvä luento tai koulutus. Kevätpäivillä yhdistyksen jäsenet pääsevät tutustumaan kollegoihinsa ympäri Suomen. Tämä verkostoituminen lisää tunnetta ammattikunnan keskinäisestä yhteenkuuluvuudesta. Lisääntynyt yhteisöllisyys puolestaan motivoi osallistumaan ammattiyhdistystoimintaan muutoinkin.

Viime vuosina kevätpäivät on järjestetty Tallinnassa, koska kohde on saavuttanut jäsenten suuren suosion. Mukaan päiville mahtuu 40 jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä eikä päivillä ole ollut omavastuuta lainkaan, joten päivien ohjelma matkoineen on ollut osallistujille täysin ilmainen.

Yhdistykseen kuuluvia nuoria eli alle 40-vuotiaita jäseniä on ympäri Suomea n. 1200 henkilöä. Yhteensä Kelassa työskentelee n. 6000 henkilöä. Nuorisotoimikunnan 6-8 jäsentä valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunta tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä ottaa kantaa ja tekee yhdistykselle esityksiä erityisesti nuoria koskevista asioista. Kannanottojen pohjaksi nuorisotoimikunta toteuttaa kahden vuoden välein kyselyn nuorille kelalaisille. Kevätpäivien lisäksi nuorisotoimikunta järjestää syksyllä koulutuspäivän Helsingissä.

Äänestä

Kerro kuka on sinun suosikkisi Vuoden Välkyksi! Äänestää voit vain kerran. Siirry äänestämään.

 

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.