Toimihenkilöliikkeen historiatutkimus – artikkeli neuvotteluoikeuslakosta 1973 ilmestynyt

23.09.2019
Toimihenkilöliikkeen historiantutkimus on edistynyt hankerahoituksen turvin. Nyt on ilmestynyt hankkeen tutkijan, Helsingin yliopiston dosentti Ilkka Levän artikkeli "Menneisyyden henkien manausta? Neuvotteluoikeuslakko ay-keskusjärjestöjen haastajana 1973".

Tieteellisesti vertaisarvioidussa artikkelissaan Levä tarkastelee  STTK:n neuvotteluoikeuslakkoa vuodelta 1973 ja tuo näkyville ay-liikkeen sisäiset jännitteet. STTK ei ollut pääsyt mukaan 1960-luvulla virkaehtosopimusjärjestelmän myötä syntyneisiin pääsopijajärjestöihin, joten sillä ei ollut edustusta julkisen sektorin neuvotteluissa. Perusteena pidettiin sen jäsenmäärän pienuutta julkisella puolella. Kuntien ja valtion teknisten liityttyä STTK:hon ne asettivat ehdokseen pääsopijaoikeudet STTK:lle julkisella sektorilla ja tätä seuraavan paikan neuvottelupöytiin. Tämä kuitenkin kyseenalaisti olemassa olleet toimivaltarajat ja johti STTK:n avainalojen lakkoon vuonna 1973, koska kaikki muut pääsopijajärjestöt vastustivat STTK:n neuvotteluoikeuksia julkisella puolella. Lakko sai myös osakseen voimakkaan julkisen paheksunnan lehdistössä. STTK ei lakollaan saavuttanut pääsopijuutta, mutta sai kuitenkin oikeudet yhtyä tehtyihin virkaehtosopimuksiin kuntien ja valtion teknisten osalta. Lakko ja sen saama lehdistöpalaute heijasteli suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen yhteydessä kasvussa ollutta toimihenkilöiden osuutta ja merkitystä kaikista palkansaajista.

Artikkelin julkaisi Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura osana tieteellistä teosta Työväestö ja demokratia. Artikkeli tuo arvokasta näkemystä toimihenkilöiden osuudesta julkisen sektorin neuvottelupöydissä, osana suomalaista työväestöä. Työväestö nähdään laajana palkansaajien kattokäsitteenä.

Artikkelin pohjana on Ilkka Levän esitelmä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa, jonka teemana oli Työväestö ja demokratia. Levän esitelmä haastoi näkemystä, että työväenliike olisi aina puolustanut sopimusoikeuksia. Neuvotteluoikeuslakkoon päädyttiin, koska kaksi SAK:laista pääsopijajärjestöä sekä TVK-V ja Akava suhtautuivat kaikki kielteisesti STTK:n oikeuksiin. Työnantajat sen sijaan olivat odottavalla kannalla.

TJS Opintokeskus julkaisee artikkelin helmikuun lopussa 2020. Työväestö ja demokratia -julkaisuun voi tutustua Tiedekirja-verkkosivuilla.

Toimihenkilöliikkeen historiatutkimuksessa tutkitaan toimihenkilöiden itseymmärrystä neuvottelutoiminnan kautta ja suhdetta muuhun yhteiskuntaan suomalaisen yhteiskunnan elinkeinorakenteen ja työmarkkinoiden muuttuessa ajanjaksolla 1945-2015.  Tutkimus valottaa toimihenkilöjärjestöjen TES-neuvottelujen historiaa: Sitä miten ne eri välivaiheiden kautta pääsivät neuvottelupöytään mukaan ja miten ne ovat sopijapuolena toimineet. Tutkimus taustoittaa myös sitä, miten TES-neuvotteleminen on järjestelmänä viime vuosikymmeninä muuttunut.

Lisätietoa artikkelista ja toimihenkilöliikkeen historian tutkimuksesta:
dosentti Ilkka Levä, ilkka.leva(at)helsinki.fi
 

Neuvotteluoikeuksia koskevassa tiedotustilaisuudessa Teknisten liiton
puheenjohtaja Matti Huuskonen ja STTK:n pääsihteeri Jorma Reini.

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.