Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa

11.04.2019
Teollisuuden palkansaajat ry on julkaissut analyysin "Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa", jonka kirjoittaja on Lasse Laatunen. Laatunen arvioi työmarkkinoiden tilannetta, käy läpi kolmikantaisen työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelun hyötyjä, ja esittää suuntaviivoja yhteistyölle ja sopimiselle.

Laatusen keskeinen teesi on, että työmarkkinakonfliktit eivät ole toimiva tapa uudistaa työmarkkinoita, sillä konflikteissa häviävät kaikki. Mikäli keskusjärjestöt eivät halua ottaa vastuuta neuvottelemisessa ja lainvalmistelutyössä, Laatunen suosittelee eri sektorien sopimusryhmittymille toimintamallien kehittämistä niin, että ne ottaisivat tehtävät vastuulleen.

Käytäntö on osoittanut kolmikannan voiman

Politiikassa toimitaan vaalikausittain. ”Menestyvä työmarkkinapolitiikka pystyy paljon pitkäjänteisempään toimintaan”, Laatunen huomauttaa. Työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelussa kolmikantaperiaate on historiassa osoittanut voimansa. Tästä työeläkejärjestelmän uudistaminen ja järjestelmän kestävyyden vaaliminen jatkuvana neuvotteluprosessina on hyvä esimerkki. Työmarkkinakonsensuksen avulla on pystytty rauhanomaisesti viemään läpi poliittisesti vaikeita uudistuksia kuten etuuksien sopeutuksia ja lakkauttamisia tai eläkeiän nostoa.  Normaali virkamiesvetoinen lainvalmistelu on tehokkainta. Suuren asia- ja organisaatiokokonaisuuden uudistamisesta poliittisjohtoisesti käy sote-uudistus tuoreena ja surullisena esimerkkinä. Myös lakiteknisesti virkamiesjohtoinen valmistelu tuottaa parempaa tulosta.

Luontevimmin kolmikantavalmisteluvastuu sopii keskusjärjestöille, mutta se voidaan kyllä rakentaa toimialakohtaisten sopimusryhmittymienkin varaan. Vientiteollisuuden asema työmarkkinapolitiikan linjanvetäjänä korostaa sen asemaa myös kolmikantavalmistelussa. Jo käytännön syyt estävät kolmikannan jakamisen lainvalmistelussa kaikille työehtosopimusaloille.

Sixten Korkman totesi kolmikantaisesta lainvalmistelutyöstä: ”Työeläkeuudistus oli sikälikin poikkeuksellinen, että se oli hyvin valmisteltu. Onko tämä yleisemminkin käyttökelpoinen malli?”. Hallituksen irtisanomisriidan ollessa kuumimmillaan Korkman totesi: ”Suomen pitkä taantuma johtui enemmän muista ongelmista kuin työmarkkinoista.” Siinä eturivin asiantuntijan vastaus kolmikannan arvostelijoille. Laatunen yhtyy Korkmanin näkemyksiin:  ”Tämä malli sopii erittäin hyvin laajojen ja vaikeiden asiakokonaisuuksien valmisteluun hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteiden yhteensovittamiseksi kansantalouden parhaaksi.”

Työmarkkinaosapuolet tasapainottavat politiikkaa

Olennaisinta on, että on yhteinen pöytä, jossa neuvotellaan. Tarkempi menettelytapa on valittava asioiden suuruuden, vaikeusasteen ja osapuolten määrän perusteella. Professori Anu Kantola: ”Erityisesti suurissa uudistuksissa voisi olla tarpeen, että on yksi pöytä, jossa asioita neuvotellaan.” Neuvottelujen muodosta huolimatta on olennaista, että lainsäädäntöneuvotteluilla on asiantunteva, arvostettu ja neuvottelukykyinen puheenjohtaja. Yhtä olennaista on, että työmarkkinaosapuolet pystyvät samanaikaisesti myös keskinäisiin, luottamuksellisiin neuvotteluihin. Näin valmisteluprosessi pysyy koossa.

Laatunen pitää Työeläkelaitosten Liiton toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen huolta lainvalmistelun tilasta perusteltuna: ”Huolet lainvalmistelun tasosta ja kiireisessä valmistelutyössä syntyvistä virheistä ovat lisääntyneet parin viime vaalikauden aikana. Ne kertovat siitä, että halu viedä kulloinkin vallassa olevien puolueiden näkemyksiä läpi ajatuksella ”voittaja ottaa kaiken” on vahvistumassa myös Suomessa.”

Työmarkkinasopimista tarvitaan poliittisen päätöksenteon apuna, mutta myös vastapainona ja vallan vakauttajana. Voittajan ei useinkaan ole järkevää ottaa kaikkea. Hävinneellä voi olla pitkä muisti.

Analyysi on ladattavissa maksutta pdf-muodossa: Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.