Rahanjakajasta palveluorganisaatioksi – pitkäaikainen puheenjohtaja muistelee TJS:n kehitystä

04.12.2017
Johtaja Hannu Saarikangas Insinööriliitosta on ollut TJS Opintokeskuksen ja sen ylläpitäjän Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton hallinnon puheenjohtajana 22 vuotta. Se on puolet TJS:n olemassaolosta.

Nyt eläkepäivät lähestyvät ja puheenjohtajuus päättyi.

Saarikankaan mieluisin muisto TJS:stä ei ole mikään yksittäinen tapahtuma, vaan vuosien saatossa tapahtunut prosessi. Se, miten pääasiassa rahaa jakavasta TJS:stä on tehty kouluttamisen ja kehittämisen palveluorganisaatio. Ja se, miten TJS:n hallitustyöskentelyssä keskusjärjestöjen tai liittojen väliset ristiriidat eivät ole koskaan näkyneet.

Saarikangas on ollut TJS:n hallinnon jäsenenä ensimmäisen kerran vuonna 1985 ja vuodesta 1995 hän on ollut joko I tai II puheenjohtaja. Aluksi TJS:llä oli kolme puheenjohtajaa, kun kullakin keskusjärjestöllä, Akava, STTK ja TVK, oli kaikilla omansa. Tällöin TJS:ssä jokaisella keskusjärjestöllä oli myös oma opintosihteerinsä, joka huolehti, että oman keskusjärjestön liitot ja jäsenet ”saavat sen mitä kuuluu”.

-    TJS:n keskeinen tehtävä oli rahan jako, toteaa Saarikangas.
-    Opintokerhotoimintaa yritettiin, mutta se ei lähtenyt lentoon toimihenkilöiden keskuudessa samalla tapaa kuin SAK:n kentässä. Niin ikään kaksi aluetoimistoakin piti lopettaa, kun resurssit eivät riittäneet.
-    Myös TJS:n yhdistämistä TVK:n oppilaitoksen, nykyisen Aktiivi-instituutin, kanssa mietittiin, mutta sekään ei toteutunut, muistelee Saarikangas.
90-luvun alussa TVK meni konkurssiin ja lama iski.
-    TJS oli silloin aika heikossa hapessa, sillä valtion avut tulivat kun tulivat. Tällöin keskusjärjestöt ja liitot tulivat apuun ja jättivät hakematta koulutustukia, kertoo Saarikangas.

Valtion apu on jälleen viime vuosina voimakkaasti pienentynyt, mutta TJS:n oma palveluntuotanto on tuonut rahaa. TJS:n vahvuuksiksi Saarikangas listaa palvelujen tarjoamisen ilman isojen kiinteistöjen omistusrasitusta, kevyen hallinnon ja osaavan henkilökunnan. TJS: n koulutuksia Saarikangas kuvaa sanoilla ”nykyaikaista, monipuolista, ammattitaitoista ja kohtuuhintaista”.
Saarikankaan mielestä TJS:llä olisi Akavan ja STTK:n palveluorganisaationa annettavaa vielä enemmänkin kuin on osattu käyttää. TJS olisi esimerkiksi sopiva silta eri toimijoiden kesken.

-    Ammattiyhdistystoiminta kehittyy, mitä enemmän ollaan avoimia eri suuntiin. Siksi minulle on ollut pettymys se, että monesti TJS:n avoimiin koulutuksiin ei ole tullut osallistujia, mutta samoja koulutuksia on toteutettu omalle porukalle.
Mikä sitten on motivoinut Saarikangasta näin pitkään puheenjohtajuuteen?
-    Kehitys. Se mitä TJS:ssä on kaiken aikaa tapahtunut. Ja oman ammattitaidon kehittäminen. Kun leipätyö liittyy koulutuspolitiikkaan, niin omakohtainen kokemus eri oppilaitosmuodoista on hyväksi. TJS:n lisäksi minulla on eri luottamustehtäviä eri koulutusasteisiin liittyen. Kaikki ne ovat avartaneet näkemystä.  

TJS:n kulttuurisihteeri Inka Ukkola kiittää Hannu Saarikangasta pitkäaikaisesta TJS:n puheenjohtajuudesta.

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.