Ay-liike tukemaan alustojen kautta työtään tekevää

04.09.2019
TJS:n kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki kokoaa ideoita alustatyöntekijöiden edunvalvontaan sekä kertaa, miten TJS on aihetta käsitellyt ja pohtii alustatyöntekijöiden sosiaaliturvan kehittämistä.

******************************************************************'

Osallistuin kesäkuussa ETUI:n järjestämälle Representing and organising platform workers and freelancers kurssille. Suomesta paikalle pääsi myös Rami Lindström Journalistiliitosta. Kolmen päivän aikana tutustuimme erimaalaisten ammattiliitojen tapoihin vastata alustojen kautta tehtävän ja teetettävän työn tuomiin haasteisiin. Tässä kirjoituksessa kokoan mieleeni painuneimmat ideat.

Fillariverstas

Italiassa fillarilähettejä on paljon. Usein tavaraa, viestejä tai ruokaa polkee maahanmuuttajataustainen tai opintojen ohella toimeentuloa hankkiva nuori. Tämä polkija ei välttämättä koe tekevänsä työtä vaan haluaa päästä elämässä eteenpäin ja näkee lähetin homman keinona parantaa omaa asemaansa. Ja siksi on valmis polkemaan paljon ja pitkiä päiviä. Hän myös ajattelee tulevaisuutensa ja turvallisuutensa olevan omissa käsissään, tai ehkä jaloissaan. Hän huolehtii työvälineistään (fillari ja oma kunto) ihan itse ja ottaa työtä vastaan kännykällään. Hän ei tapaa toisia fillarilähettejä eikä pääse vertailemaan työstään saamaansa korvausta tai puhumaan muuten työn tekemisen ehdoista.

Helpottaakseen polkijoiden yksinäisyyttä paikallinen ammattiliitto perusti fillariverstaan. Siellä polkijat saavat tarjolla olevilla välineillä huoltaa pyöriään suojaisissa tiloissa ja pääsevät juttelemaan toisten, samassa tilanteessa olevien kanssa. Samalla ammattiliittojen edustaja kertoo heille työntekijän oikeuksista ja siitä, miten ammattiliitto voisi heitä tukea. Ihana idea! Käytännöllinen ja suoraa tukea tarjoava toimintatapa. Näitä tarvitaan Suomeenkin.

Osuuskuntatoiminta

Alustatalous on muutakin kuin fillarilähettejä, sillä alustojen kautta myydään myös pitkälle koulutettujen työtä. Rami esitteli Mediakuntaa eli Journalistiliiton perustamaa ja ylläpitämää osuuskuntaa, jolla freelancerit voivat hankkia työtä. Mediakunta hoitaa laskutuksen ja byrokratian ja tuntee media-alan asiat ja tarjoaa jäsenelleen sekä Journalistiliiton että kollegoiden tuen. Mediakunta esimerkiksi auttaa työn hinnoittelussa ja tarjoaa koulutusta.

Tämä on Journalistiliiton tapa tukea keikkatyötä tekeviä jäseniään. Palvelua voivat käyttää myös keikkatyötä sivutoimisesti tekevät, vakinaisessa työsuhteessa olevat jäsenet tai esimerkiksi opiskelija- tai eläkeläisjäsenet. Tämä on jälleen liiton tarjoama oivaltava keino tukea yksin työtään tekevää työn arjessa ja erityisesti työn hinnoittelussa siten, etteivät työntekijät kilpaile toisiaan vastaan.

Fair Crowd Work

FairCroudWork on ammattiliittojen (Saksasta, Itävallasta ja Ruotsista) ylläpitämä verkkosivusto, jossa tarjotaan alustataloustyöntekijöille paikka arvioida työoloja eri alustoilla, vertailla palkkioita ja saada neuvontaa. Vähän sen tapaista toimintaa on esimerkiksi Ammattiliitto Pro:n ProSoolo palvelut.

Entä oma organisaationi?

TJS Opintokeskus toimii vapaan sivistystyön kentälle. Olemme toteuttaneet monia hankkeita, joissa on yritetty kehittää palveluita muissa kuin toistaiseksi voimassaolevassa, kokopäiväisessä työsuhteessa oleville. Olemme järjestäneet tapaamisia, tarjonneet työhyvinvointikoulutuksia, työpajoja ja tuottaneet materiaalia liittojen edunvalvonnan tueksi.

Viime vuonna julkaisimme Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta -kirjan, jonka TeMessä työskentelevän työelämäasiantuntijan ja tutkijan Anu Suorannan kanssa toimitin. Kirjan johdannossa ehdotamme uudenlaista työkalua työn muotojen moninaisuuden tunnistamiseen. Olisi tarpeen, että kaikessa työ- ja sosiaalilainsäädäntöä koskevassa päätöksenteossa tehtäisiin aluksi ”pätkätyö-, osa-aika-, itsensätyöllistämis- ja alustaloustyön vaikutusarviointi. Etenkin ammattiliitojen kannattaisi miettiä, miten kollektiivinen neuvotteluoikeus koskee esimerkiksi alustatyötä tekeviä, ja huomioidaanko heidän tilanteensa liittojen työtä ja toimeentuloa koskevissa aloitteissa. Minusta on selvää, että kaikkea työntekoa koskevat oikeudet ja velvollisuudet eivät voi olla sidoksissa työsuhteen laatuun tai kestoon tai alustaan. Työtä koskevat säädökset eivät siis saa muuttua työsuhteen luonteen tai sen puuttumisen vuoksi.  

Työ tuo turvaa jatkossakin?

Erityisen kirkkaasti mieleeni jäi se, että kokoonnuimme lopuksi yhteiskuvaan Italiassa sinä päivänä ajossa kuolleen fillarilähetin vuoksi. Osoitimme mieltämme sen puolesta, ettei yhdenkään fillarilähetin tarvitsisi jatkossa kuolla liikenneonnettomuudessa.

Suomessa työ- ja sosiaalilainsäädännön pohjalla on ajatus siitä, että työ tuo turvaa eikä työ pitkälläkään aikavälillä saa vaarantaa tekijäänsä. Miten tämä ajatus kantaa, kun työtä tehdään ja teetetään alustan kautta? Mikä on esimerkiksi über-kuskien liikenneonnettomuusriski verrattuna muihin kuljettajiin? Voiko työn teettäjä paeta vastuutaan taata turvalliset työvälineet sillä, että kohtelee fillarilähettejä yrittäjinä? Kertyykö alustatyöstä eläkettä? Koskeeko työttömyysturva osa-aikaisia ja itsensätyöllistäjiä?

Kapitalistinen arvonluonti ja tuotantotapa näyttää nyt olevan askeleen edellä institutionaalisia suojaverkkoja, mutta alustatyössä ei kuitenkaan ole kyse uudesta taloudesta tai edes uudesta työstä. Kyse on tavasta teettää työtä ja järjestää työsuhde toisin. Siksi ammattiliittojen ei pidä nujertua tämän edessä vaan ottaa tätäkin kautta työtään tekevien edunvalvonta mukaan oman toiminnan suunnitteluun. Mallina voisivat olla nuo fillariverstaat tai Mediakunta. Näitä alustojen kautta toimivia voisi houkutella ammattiliittojen jäseniksi paitsi tehostamalla heidän edunvalvontaansa myös tarjoamalla jäsenmaksualennuksia tai jäsenmaksupalautuksia muussa kuin kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskenteleville.

Ihmettelen edelleen, miksi vain Ranskassa on saatu laki, joka takaa myös alustan kautta työtään tekeville kollektiivisen neuvotteluoikeuden (Loi Travail 8.08.2016 N. 2016/1088).

Sikke Leinikki

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.