Vuoden Välkky -palkinnon saajat

2005
TU:n työryhmälle ay-tutkintokoulutuksesta verkossa

Ainutlaatuista Toimihenkilöunionin ay-tutkintokoulutuksessa on ollut sen pedagoginen toteutus, jonka ansiosta  100 opiskelijaa eri puolilta Suomea on saatu ryhmääntymään verkossa ja sitoutumaan opiskeluun. Keskeyttämisten määrä on ollut verkkokoulutukselle harvinaisen vähäinen.

Toimihenkilöunionin verkkokoulutus on esimerkillinen myös uusien ay-toimijoiden houkuttelemisessa mukaan toimintaan ja heidän kouluttamisessaan.

Huomattavaa on myös se, että ay-tutkinnon suunnitellut ja toteuttanut ryhmä on joutunut tekemään työnsä käytännöllisesti katsoen ilman edeltäviä kokemuksia ja esimerkkejä, sillä verkkokoulutusta on toteutettu ay-koulutuksessa vielä varsin vähän.

Työryhmän jäsenet ovat:
koulutussuunnittelija Katarina Karvonen
projektisihteeri Marjo Rothberg
alueasiamies Petri Varjonen
alueasiamies Sami Hänninen

Työryhmän jäsenten kouluttautuminen verkkopedagogiikkaan on tapahtunut Opetushallituksen tukemassa verkko-ohjaajakoulutuksessa. Koulutuksen suunnitteli ja toteutti pilottikurssina viisi opintokeskusta, joista yksi oli Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton TJS Opintokeskus.

2004
Sirpa Mäenpää Kulttuuriklubin perustamisesta

Sirpa Mäenpää on käynnistänyt TYKS-piirin KVL:n/JYTYn - jäsenille opintokerho Kulttuuriklubin. Se järjestää kuukausittain opastettuja tutustumisia erilaisiin, kulttuuri- ym. kohteisiin ja innokkaita osallistujia on ollut mukana 10-20 henkeä kerrallaan. Opastuksen vuoksi kulttuurianti on ollut pelkkää pintatutustumista syvällisempää. Klubi on pitänyt suunnittelupalavereita, joissa on kartoitettu kiinnostavia paikkoja ja tapahtumia. Kulttuuriklubin vetäjä Sirpa Mäenpää on sitten hoitanut käytännön järjestelyt ja tiedottanut tapahtumista jäsenille. TYKS-piirin KVL:n/JYTYn Kulttuuriklubi toimii vireästi jo toista vuotta.

Varsinaisen Välkky-palkinnon lisäksi Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton liittohallitus päätti tänä vuonna myöntää myös kaksi tunnustuspalkintoa erityisen ansiokkaasta ja uutta luovasta yhdistystoiminnasta. Toisen sai Tiina Heikkilä Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistyksestä. Toinen luovutetaan Tarja Pirkkalaiselle, joka on ProAgria Maaseutukeskuksien TOEL-pääluottamusmies, Toimihenkilöliitto-VATL:in hallituksen I varapuheenjohtaja, Toimiehtoliitto-TOEL:in hallituksen jäsen, Neuvonta-alan Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja STTK:n Pohjois-Savon aluetoimikunnan
puheenjohtaja.

Pulloposti on joka toinen kuukausi sähköpostin liitetiedostona lähetettävä päihdehoitotyön uutisista kertova tiedote. Pulloposti tavoittaa lähes sata Suomen Sairaanhoitajaliiton Varsinais-Suomen päihdehoitotyön verkoston jäsentä sekä kymmeniä verkoston yhteistyökumppaneita mm. poliisin, tullin, lääkäreitä, päihdeterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, päihdetyön opettajia, ammattitiedottajia, alueellisen päihdetyön koordinaattorin jne. Pulloposti välittää tietoa uusista päihdetyön hoitomuodoista, ilmestyneestä ammattikirjallisuudesta ja tarjolla olevasta koulutuksesta.

Pulloposti pyrkii tarjoamaan jäsenilleen myös ammatillisen keskustelufoorumin, jolla viestintä on monensuuntaista. Tarkoituksena on myös lisätä päihdehoitotyön monialaista ymmärtämistä.

Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton liittohallitus on palkinnon myöntämisperusteissaan kiinnittänyt huomiota mm. seuraaviin seikkoihin. Päihdehoitotyön verkoston tunnettavuus on kasvanut ja kiinnostus tätä tärkeää työtä kohtaan huomattavasti lisääntynyt. Sähköisesti toimiva viestintä on vetänyt nuoria terveydenhuollon jäseniä mukaan järjestötoimintaan ja heidät on linkitetty mukaan tietotaitoverkostoon, jossa mahdollisuus kehittää oman ammattialan erityisosaamista kasvaa. Pulloposti-hankkeella on onnistuttu lisäämään poikkihallinnollista yhteistyötä päihdealan toimijoiden kesken. Kun eri ammattialojen asiantuntijat tuntevat paikallistasolla toisensa ja ymmärtävät toistensa työtä, parantaa se kaikkien työn laatua ja työssä jaksamista sekä vaikuttaa myönteisesti hoitotuloksiin.

Pullopostin herättämän positiivisen kiinnostuksen vuoksi Suomen sairaanhoitajaliiton Päihdehoitotyön verkoston asiantuntijaryhmä on tilannut viestinnän kehittämisestä Varsinais-Suomelta oppaan. Oppaan tarkoituksena on kertoa lyhyesti verkostoviestinnän rakentamisesta ja antaa ohjeet oman Pullopostinkaltaisen projektin perustamiseen myös muissa maan päihdehoitotyön verkostoissa. Opas (liitteineen noin 55 sivua) julkaistaan myöhemmin Internetissä.

2002
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n Nuori-Opettaja –koulutushanke

Tärkeimpinä perusteina palkinnon myöntämiselle Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton liittohallitus korosti toisaalta nuorten saamista mukaan järjestötoimintaan, toisaalta nuorten kiinnostuksen herättämistä oman ammattialansa kehittämiseen.

OAJ:n Nuori-Opettajakoulutus NOPE syntyi osana Elämäntyönä tulevaisuus projektia vuonna 1997. Tavoitteina ja lähtökohtana oli ja on nuorten opettajien ammatti-identiteetin kasvattaminen, oman edunvalvonnan tiedostaminen sekä järjestötietouden lisääminen. Koulutuksesta on saatu erittäin positiivista palautetta kursseille osallistuneilta ja koulutustilaisuuksiin onkin jatkuvasti paljon hakijoita. Lisäksi ulkopuolisen arvioitsijan toimesta suoritettu ETT-projektin loppuraportti nosti NOPE-koulutuksen yhdeksi koko mittavan hankkeen merkittävimmistä tuloksista.

OAJ on kouluttanut NOPE-toiminnan alusta lähtien vuosittain n. 700 nuorta opettajaa. Koulutus on suunnattu yhteisesti kaikille opettajaryhmille, varhaiskasvatuksesta yliopistolehtoreihin. Koulutuksiin ovat saaneet osallistua opettajat, jotka ovat alle 35-vuotiaita tai korkeintaan 5 vuotta alalla toimineita. Koulutuksesta vastaavat alueelliset Nuori Opettaja-kouluttajat, jotka koulutetaan ja rekrytoidaan Nope-kurssin käyneiden joukosta.

Valtakunnallinen toiminta on jaettu 11:lle alueelle. Koulutustilaisuudet ovat kaksipäiväisiä ja niissä käsitellään järjestötuntemusta, edunvalvontaa, vastuuta, jaksamista. Koulutuksen aikana pohditaan siis mm. sitä, millaista on olla nuori opettaja työyhteisössä, sekä tarkastellaan opettajan työhön liittyviä laajoja vastuukysymyksiä mm. juridiikan ja etiikan näkökulmista. Lisäksi perehdytään palkkauskysymyksiin, OAJ:n edunvalvonta- ja järjestötoimintaan sekä yksittäisen jäsenen osallistumismahdollisuuksiin.

2001
Iltapäiväkerhojen koordinaattori Tuuli Tuomi Turun kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta

Ratkaisevina perusteina palkinnon myöntämiselle TJS:n liittohallitus mainitsi mm. seuraavat: Tuuli Tuomi on pystynyt luomaan vankkumattoman ja turvallisen raamin koko iltapäivätoiminnalle. Rahaa ja tukea toiminnalle hän on ideoinut omalla henkilökohtaisella persoonallaan. Työ on samalla luonut yhteistyöverkostoa kunnan nuorisotoimen ja erilaisten kansalaisjärjestöjen välille. Tuloksena on ollut uusia työpaikkoja ja iltapäiväpaikka kaikille 1-luokkalaisille (650 lasta) Turun alueella. Työ on tuntunut erittäin positiivisena vaikutuksena monen Turussa asuvan lapsiperheen arkielämässä. Lisäksi toiminta on tuonut hyvinvointia työllistyneiden perheille.

Erityisen positiivista huomiota työyhteisössä ovat herättäneet Tuuli Tuomen työtavat, jotka perustuvat nuorten, vanhempien ja omien alaisten kuuntelemiseen, sovittelemiseen ja poikkeuksellisen luovaan ongelmanratkaisutaitoon. Tämä on tullut esiin erityisesti ongelmanuorten kohdalla. Haastava asiakasryhmä seuloo tehokkaasti parhaat työntekijät esiin ja työn vaikutus tuntuu pitkälle meidän kaikkien yhteiseen tulevaisuuteen.

2000
Tietoliikenneliiton Tukiryhmä

Tietoliikenneliiton Tukiryhmä on työelämän kriisiryhmä. Tietoliikennealan työuupuminen on ajankohtainen aihe, johon Tukiryhmällä on valmiudet tarttua ja auttaa alalla työskenteleviä kestämään kasvavan ja muuttuvan alan paineet.

TLL:n Tukiryhmä perustettiin kolmisen vuotta aikaisemmin, kun valtionyritys Telestä tehtiin liikelaitos Soneraa. 1990-luvun alussa alkanut muutosprosessi oli nopeatempoista ja raskasta aikaa. Tukiryhmä luotiin esimiehiä ja luottamusmiehiä varten, jotka kokivat tilanteen erityisen vaikeana: heidän oli jaksettava tukea toisia, mutta heille itselleen ei ollut tarjolla kanavaa purkaa henkistä uupumista. Tukiryhmästä tuli kuitenkin lopulta sekä kaikkia Soneran että Posti-yhtymän toimihenkilöitä palveleva kriisiryhmä.

Tukiryhmä koostui palkinnonjakovuonna kahdeksasta vapaaehtoisesta, joihin voi ottaa yhteyttä mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Ryhmä toimii itsenäisesti, mutta tarvittavan koulutuksen on maksanut liitto. Lisäksi ryhmäläiset ovat hakeutuneet itse erilaisille kursseille ja valmennukseen.

Soneran toimitusjohtaja Aulin Salin ja Tietoliikenneliiton puheenjohtaja Tapio Vaahtokivi olivat sopineet Tukiryhmän toiminnan pelisäännöt selviksi. Työnantaja suhtautuu toimintaan myönteisesti. Tietoliikenneliitto TLL edustaa Soneran ja Postin toimihenkilöitä. Jäseniä on noin 6300. TLL on STTK:laisen Pardian jäsenjärjestö.

1999
Työsuojeluvaltuutettu Pirkko Olkkonen työyhteisön hyvinvointia parantaneesta toiminnasta

Pirkko Olkkonen on työskennellyt 20 vuotta Helsingin yliopiston työolojen ja työsuojelun parantamiseksi. Hän oli mukana vuosina 1997-98 toteutetussa laajassa Iloa! ?projektissa, jonka tuloksena yliopiston työyhteisössä onnistuttiin lisäämään eri työntekijäryhmien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä, parantamaan sisäistä ilmapiiriä ja lisäämään tiedon kulkua.

Palkinnon myöntäminen työsuojeluvaltuutetulle on osaltaan myös kannanotto asian tärkeyden puolesta. Työsuojelu on hyvä ja toimiva osa suomalaista työkulttuuria. Tätä työtä tekevien panos jää usein huomioimatta, koska sitä on opittu pitämään itsestäänselvyytenä. Konkreettisten, kestävien tulosten saavuttaminen työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi on kuitenkin vaativaa työtä.

Pirkko Olkkosen mielestä tyky-toiminnassa ei pidä lähteä muuttamaan ihmistä pelkästään työympäristön ehdoilla, vaan ihmiselle on annettava mahdollisuus tehdä työtä eri tavalla. ?Työtä ja työympäristöä on kehitettävä siten, että yksilön omat resurssit riittävät annettujen tehtävien suorittamiseen.?

1998 
Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin työyhteisö empaattisesta, oivaltavasta ja asiantuntevasta tavasta tehdä hoitotyötä

Palkinnon saajat ovat oivallisesti löytäneet keinot tehdä työtään sekä taidolla että sydämellä; heidän työssään on kyse inhimillisten arvoratkaisujen ja ammattiosaamisen yhdistämisestä tavalla, joka palvelee sekä potilaiden, hoitohenkilökunnan että omaisten tarpeita. Asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointi ovat suhteessa toisiinsa.

Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin asiakkaat ovat vaikeasta ja keskivaikeasta dementiasta kärsiviä iäkkäitä potilaita. Potilaat ovat monella tapaa niitä, jotka testaavat paitsi hoitajiensa ammattitaitoa myös heidän haluaan jaksaa ja välittää. Erityisen ansiokasta on, että Lauttasaaressa on onnistuttu varsin niukoista taloudellisista resursseista huolimatta kohtaamaan potilaat myös ihmisinä eikä pelkästään hoitotyön nimettöminä ja kasvottomina kohteina.

Toimihenkilöitä työskentelee paljon hallinto-, suunnittelu- ja opetustehtävissä ja heidän tekemällään työllä on merkittävä vaikutus siihen, miten kansalaiset kokevat itsensä, elämänsä ja ympäristönsä. Palkitessaan Lauttasaaren Kartanon Sairaskodin työyhteisön Sivistysliitto haluaa omalta osaltaan olla tukemassa niitä työyhteisöjä, jotka osaavat ja haluavat tehdä työtään myös oman inhimillisyytensä ehdoilla.

TJS:N LANTTU-PALKINNON SAAJAT

1988
Perushoitajaliiton Vammalan seudun ammattiosaston n:o 622 organisoima sänkytempaus

Ammattiosasto keräsi varoja 18 000 mk maksavan hydraulisen sängyn ostamiseksi Vammalan terveyskeskukseen. Sänkytoimikunta avasi projektin Sänkymarssilla toukokuussa Vammalan torilla vilkkaimpaan toriaikaan, kulkueessa kannettiin keltaista sänkyä ja tapauksesta kertovia plakaatteja. Järjestettiin suuret arpajaiset, listakeräys paikkakunnan pankkeihin ja haastekeräys sanomalehtiin. Lokakuussa järjestettiin lopuksi Sänkytanssit. Hydraulinen sänky saatiin.

1989
TVK:n Etelä-Suomen aluetoimiston Turun Hansa-työryhmän Nuorisoviikon tempaus "Aika ajatella alaasi"

Tapahtuma Hansa-Torilla, jossa esiteltiin TVK-laisia ammatteja näytelmällisin keinoin. Näytelmän nimi oli "Päivä Maija Meikäläisen elämässä" ja siinä Majia joutui tapahtumarikkaan päivän aikana kohtaamaan erilaisia TVK-laisia ammatti-ihimisiä mm. osastosihteerin, lastenhoitajan, konstaapelin, vakuutusvirkailijan, automyyjän, myyntineuvottelijan, perushoitajan, röntgenhoitajan ja pankkivirkailijan. Rooleissa oli alojen oikeita ammattilaisia.

1990
Virkamiesliiton Vaasan piirin Unen soutajat

Tunnin mittainen tilataideteos Hovioikeuden altaalla, jossa n. 200 esiintyjää ja parituhatpäinen yleisö. Teoksessa oli useita musiikkiesityksiä ja tanssia, musiikin tahdissa lipuvia soutuveneitä, laskuvarjohyppääjiä ym. Tapahtuma oli ideoitu opintokerhossa ja esitetyt tanssit oli harjoiteltu työpaikkaliikuntana. Tapahtuma esitettiin Vaasa Festivalin yhteydessä ja oli eräs festivaalin merkittävimmistä kulttuuritapahtumista.

1991
Etupäässä TVK:n jäsenistä koostuva Turkulainen kirjoittaja- ja kirjallisuuspiiri Sulkakynä

Saivat Lantun Sulkakynä-antologiastaan. Se sisälsi kirjoittajapiiriläisten runoja, novelleja, pakinoita ja esseitä. Parhaimmillaan osanottajia on ollut 50. Piiri aloitti toimintansa vuonna 1987 ja oli vuoden 1991 loppuun mennessä kokoontunut jo 104 kertaa ja jatkoi kokoontumisiaan edelleen.

1992
Hyvinkää-Riihimäki seudun Sähköteknikot ry:n viisi opintokerhoa

Opintokerhoissa tehdyn työn tuloksena on valmistunut laaja ja konkreettinen selvitys vuonna 1991 voimaan tulleista sähköturvallisuusmääräyksistä. Kolmen kuukauden mittaiseen työhön osallistui 38 henkilöä. Kukin opintokerho kokoontui kymmenisen kertaa. Ajoittain järjestettiin myös yhteistilaisuuksia, joissa selvitettiin opintokerhoissa saavutettuja tuloksia.

1993
TYÖSALO-projekti

TyöSuomi-projektiin kuuluva hanke, jonka tarkoituksena aktivoida työttömiä toimintaan kurssiohjelman ja sai mukaan toimintaan myös vaikeammin tavoitettavia miehiä ja nuoria.

1994
Nukketeatteri Nirunaru Tampereelta

Nirunarun 8 jäsentä, kaikki Tampereen kirjastotoimen palveluksessa, palkittiin yli 20:n vuoden aikana tehdystä ansiokkaasta työstä nukketeatterin hyväksi. Tekijät saavat valjastaa kaikki luovat kykynsä työhön mukaan ja katsojat saavat mahdollisuuden nähdä itsensä ulkopuolisin silmin ja nauraa vapauttavaa naurua itselleen.

1995
TyöPirkka-projekti Pirkanmaalta

Päätettiin palkita yksi TyönSuomi-projekteista, TyönSuomi on TJS ja TSL Opintokeskusten vuonna 1993 käynnistämä työttömien ja lomautettujen valtakunnallinen aktivointi- ja koulutusprojekti. TyöPirkka valittiin, koska se on taarjonnut Tampereen ja Pirkanmaan työttömille jatkuvasti kiinnostavia mahdollisuuksia harrastustoimintaan sekä ammatillisten valmiuksien ylläpitämiseen. Toimintaan on vuoden aikana osallistunut liki 1000 työtöntä.

1996
Opintokerho Lanka-Ladyt

Lanka-Ladyt sai Lantun valmistamastaan seinävaatteesta "Rauha maailmaan". Se lahjoitettiin STTK:lle keväällä 1996. Kerhon jäsenistä useimmat ovat seniori ay-aktiiveja. Käsityökerho on toiminut vuodesta 1981.

1997 Exlibris Aboensis

Turun exlibris-yhdistys aloitti toimintansa opintokerhona 1986, rekisteröityi 1992 yhdistykseksi ja sillä oli vuonna 1997 jäseniä lähes 500, joista osa ulkomailla. Yhdistys teki opintokerhopäivänä opintomatkan eduskuntaan. Mukana oli myös Sulkakynä-yhdistys, joka palkittiin Lantulla 1991. Exlibris Aboensiksen tarkoituksena on myöhemmin koota exlibris-näyttely, jonka teemana ovat toimihenkilöammatit.