Järjestöjen historiatutkimus

Järjestöjen historiatutkimus

Toimihenkilöliikkeen historia

Olemme käynnistäneet yhdessä Turun yliopiston kanssa toimihenkilökentän historian tieteellisen tutkimushankkeen. Tavoitteena on selvittää, miten ja miksi toimihenkilöiden ammattijärjestötoiminta on syntynyt, millaiseksi se on muodostunut ja mitkä ovat olleet sen yhteiskunnalliset vaikutukset. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2012-2015. Alustavan suunnitelman mukaan tulokset valmistuvat 2017.

Historiahankkeen kuluessa tutkimusta voi seurata osallistumalla seminaareihin ja työpajoihin. Tiedotamme niistä ja hankkeen etenemisestä. 

Miksi tutkimus tarvitaan?

Yksittäisten liittojen ja yhdistysten historiaa on selvitetty ja niistä on kirjoitettu historiateoksia. Koko toimihenkilöpuolen yhteinen tarina on kuitenkin tutkimatta. Jos haluaa esimerkiksi tietää, millä tavoin toimihenkilöiden edunvalvonta eroaa työntekijäjärjestöjen edunvalvonnasta, vertailua ei tällä hetkellä pysty tekemään, koska toistaiseksi vain työntekijäpuolen järjestöjen historia on tutkittu myös kokonaisuutena. Tästä seuraa sekin, että Suomen yleistä historiaa lukiessa lähes kaikki maininnat ay-liikkeen toimista viittaavat SAK:laisten järjestöjen toimintaan. Tiedot toimihenkilöliikkeen puolelta puuttuvat.

Akavan ja STTK:n hallitusten tuella käynnistimme liittokentässä keräyksen, jolla saatiin alkupääoma historiantutkimushankkeelle. Tuki mahdollisti esitutkimuksen teettämisen toimihenkilöliikkeen muotoutumisesta. Esitutkimuksen tulosten avulla hankkeelle laadittiin tutkimussuunnitelma, jonka pohjalta Suomen Kulttuurirahasto ja Työsuojelurahasto myönsivät hankkeelle rahoitusta.

Mitä tutkimuksella saadaan?

Hankkeessa tutkitaan toimihenkilöiden järjestäytymisen varhaisvaiheita (1834–1946) ja toimihenkilöliikkeen järjestäytymisen erityisyyttä vuosina 1960-2010. Järjestäytymisen erityisyyttä tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: sukupuoli, koulutus ja palkkatasa-arvo. Näkökulmat valittiin, koska koulutus on toimihenkilöammateissa korostettu asia ja samalla toimihenkilöistyminen on merkinnyt naisten aseman kehittymistä työmarkkinoilla. Palkkatasa-arvoa tutkittaessa puolestaan nähdään, millä perusteluilla ja toimenpiteillä oikeudenmukaista palkkausta on tavoiteltu. 

Toimihenkilökentän järjestäytymistä selvittävä tutkimus auttaa ymmärtämään, mikä ohjaa toimihenkilökentän jäsenten järjestäytymistä ja yhteistoimintaa. Siitä näkyy myös miten yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet eri edunvalvontaratkaisuihin ja eri ammattien muotoutumiseen ja arvostukseen. Tutkimustyön tulokset työstetään tieteelliseksi julkaisuksi.

Tutkimustulosten jatkotyöstäminen

Me TJS:ssä jalostamme kerätyn materiaalin ja tutkimustulokset järjestöjen käyttöön. Suunnittelemme oppimateriaaleja ja koulutuksia sekä verkkosivuston, ”virtuaalimuseon”, johon kootaan keskitetysti tietoa aineistolähteistä.

Historiatoimikunta

Hankkeesta vastaa historiatoimikunta:

  • toimitusjohtaja Tapio Huttula, pj., TJS
  • professori Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto
  • professori Päivi Korvajärvi, Tampereen yliopisto
  • varatuomari Markku Lemmetty
  • valtiotieteen tohtori Erkki Maasalo
  • tutkija Pentti Koskinen
  • arkistonjohtaja Riitta Itälä, Toimihenkilöarkisto
  • kulttuurisihteeri Inka Ukkola (siht.) TJS

Tutkijat

Tutkimushankkeeseen valittiin historiatoimikunnan julistaman avoimen hakumenettelyn ja toimikunnan suorittamien työhaastatteluiden jälkeen kaksi väitellyttä kokenutta tutkijaa. Tutkimushankkeen vastuulliseksi johtajaksi ja vanhemmaksi tutkijaksi nimettiin dosentti Anu-Hanna Anttila sekä toiseksi vanhemmaksi tutkijaksi dosentti Ilkka Levä.

Anttila on sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa, ja Levä puolestaan Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa.

Yhteystiedot:

Dosentti Anu-Hanna Anttila
Dosentti Ilkka Levä
TJS:n kulttuurisihteeri Inka Ukkola
 

TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n koulutus- ja kehittämisorganisaatio.

TJS Opintokeskusta ylläpitää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK.